Tätä Lääkärilehti ei suostunut julkaisemaan

Lääkärilehti julkaisi Valvira-kohuni keskellä 15.12.2017 endokrinologian ylilääkäri Tapani Ebelingin (OYS) haastattelun T3 -hoitoon liittyen. Haastattelussa Ebeling mm. keksii omia käyttöaiheita T3 -hoidolle ja kyseenalaistaa T3-hoitoa määrävien lääkäreiden motiivit.


Ylilääkäri Ebelingin haastattelun pystyy helposti yhdistämään minuun. Päätoimittaja Nykänen myönsikin puhelinkeskustelussa, että kyseinen Ebelingin haastattelu "liittyy kuopiolaislääkärin tapaukseen".

Koska minut ja jopa potilaani pystyi tunnistamaan Lääkärilehden artikkelista, minulle olisi mielestäni kuulunut vastineoikeus. Kirjoitin Lääkärilehdelle asiallisen vastineen ja siinä oli viitteet kaikille väitteilleni.

Vastineessani osoitan, että:
  • T3 hoidon hyöty on todistettu useissa eri tutkimuksissa 
  • haittatietokannan mukaan T3 -hoitoon ei liity vakavia haittoja ja sen käyttö on turvallista myös raskaana olevilla
  • endokrinologian professori Matti Välimäki on eri linjoilla Ebelingin kanssa T3 -hoidon tarpeellisuudesta
Lisäksi toivoin asiaan liittyvää faktoihin ja kokemukseen perustuvaa rakentavaa keskustelua.

Sain nopeasti vastauksen Lääkärilehden päätoimittaja Pekka Nykäseltä. Nykänen kieltäytyi heti suoralta kädeltä vastineeni julkaisemisesta. Päätoimittaja Nykänen ei halunnut keskustella myöhäisemmästä julkaisuajankohdasta, vastineen lyhentämisestä tai muokkaamisesta tai mistään muustakaan käsittelystä. Päätoimittaja Nykäsen kieltäytyminen vastineeni julkaisemiselle oli täysin ehdoton.

Kysyin, millä perusteella vastinettani ei julkaista, ja päätoimittaja Nykänen vastasi näin: 


”… päätösten syitä on turha lähteä avaamaan. Totean vain, että kirjoituksesi ei tällä kertaa sovi julkaisuohjelmaamme.”


En toisin sanoen saanut mitään perusteluja Lääkärilehden ehdottomalle kieltäytymiselle.

Luottamukseni Lääkärilehteä kohtaan koki tuntuvan kolauksen. En olisi uskonut, että Lääkärilehti sallii kollegoiden mustamaalaamisen eikä halua edesauttaa lääketieteeseen kuuluvaa avointa keskustelua, joka kuuluu sen perustehtäviin. 

Onneksi on sosiallinen media. Toivon, että saan siellä aikaan keskustelua. Voisimme unohtaa hetkeksi T3-hoidosta väittelyn ja keskustella välillä siitä, miten voisimme yhdessä varmistaa asiallisen tiedon välityksen suomalaisille lääkäreille. Se ei näköjään ole itsestäänselvyys.

Pyydän Sinua välittämään tämän (mielestäni asiallisen) blogikirjoituksen lääkäreille keskustelua varten. 



Kollegiaalisin terveisin,

yleislääkäri Ville Pöntynen

Kommentit

  1. Valviran sivuilla olevan blogi-kirjoituksen kommenteissa voidaan lukea potilaskokemuksia Oulun / OYS:n alueelta. Kerrotaan, että siellä ei T3 -lääkitystä saa, vaikka mikä olisi. (http://www.valvira.fi/-/potilas-tarvitsee-hyvaa-hoitoa-vaikka-kansallinen-hoitosuositus-puuttuisikin)
    Onko siten ihme, että juuri sieltä haalataan vastustava "asiantuntijalausunto" lääkärilehdessä julkaistavaksi? Järjenvastaista aivopesua ja manipulaatiota. Juuri ne lääkärit toimivat julkisuudessa "asiantuntijoina", jotka T3 -lääkitystä vastustavat ja siten juuri heillä ei ole asiasta omakohtaista kokemusta LAINKAAN! Kokemusta ja kokemusperäistä osaamista voi hankkia ja kerryttää vain tekemällä sitä työtä, minkä kokemuksesta on kyse. Jos lääkäri ei hyväksy eikä kokeile T3 -hoitoa, ei hänellä voi olla siitä minkäänlaista kokemusta. Aiheesta tehdyt tutkimuksetkin valitaan tavoitteellisesti niin, että laput silmillä edelleen väitetään tutkimusnäytön puuttuvan. T3 -hormonin vaikutuksista mm. sydänterveyteen ja verenpaineen säätelyyn on julkaistu tutkimuksia. Ihan normaalilla maalaisjärjellä voi vetää johtopäätöksiä T3 -vajeen HAITALLISUUDESTA.

    mm. Clin Endocrinol (Oxf). 2014 November ; 81(5): 633–641. doi:10.1111/cen.12538 "Defending plasma T3 is a biological priority"

    Hydrokortisoni yhdistettynä T3-lääkitykseen:
    Highlights Molecular and Cellular Endocrinology Volume 428, 15 June 2016, Pages 58–67
    Effect of glucocorticoids on the activity, expression and proximal promoter of type II deiodinase in rat brown adipocytes:

    *Glucocorticoids up or down-regulate D2 activity in a dose and time-dependent
    manner.
    *Hydrocortisone stabilizes D2 activity half-life, while Dexamethasone does not.
    *Glucocorticoids inhibit the adrenergic stimulation of dio2 mRNA and stabilizes it.
    *Glucocorticoids inhibit basal D2 activity, but not the basal dio2 mRNA.
    *Glucocorticoids mostly inhibit dio2 proximal promoter.

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12578873?dopt=Abstract
    Circulation. 2003 Feb 11;107(5):708-13.

    Low-T3 syndrome: a strong prognostic predictor of death in patients with heart disease.

    Vain parina esimerkkinä mainittakoon. Jokainen voi etsiä mm. PubMed-hausta lisää artikkeleita. T3 -lääkityksen tuomitsevat "asiantuntijat" suunsa avatessaan paljastavat järkyttävän ASIANTUNTEMATTOMUUTENSA! Että kehtaavat. Tsemppiä Ville, olet oikealla asialla. Luotetaan siihen, että OIKEUS VOITTAA!

    VastaaPoista
  2. Lääkärilehti on poliittinen julkaisu, eikä sillä ole mitään tieteellistä arvoa. Impact on odotetusti tasan nolla. Kyseessä on populaarijulkaisu, jonka sisällöstä päätetään pienessä sisäsiittoisessa porukassa; "vääriä" mielipiteitä ei luonnollisesti hyväksytä lehden sivuille. Lääkärilehti on mukamas ruvennut julkaisemaan "alkuperäistutkimuksia". Nämä ovat niitä,, jotka eivät kelpaa oikeille lääketieteellisille julkaisuille. Myös lehden julkaisemat katsaukset ovat kevyellä kädellä kirjoitettuja "lukiotason" tutkielmia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. https://youtu.be/y4J3ItMbfYw on pääosin murheellista (*) kuultavaa keskustelutilaisuudesta potilasvihamielisen Mark Vanderpumpin johdolla vuonna 2015. Puheenjohtaja puolueellisuudestaankin huolimatta arvioi läsnäolevista endoista sentään 20...25 prosentin kannattavan yhdistelmälääkityksen käyttämistä.

      Suomen kahdesta osaavasta endokrinologista toinen (Välimäki) on endoyhdistyksen kunniajäsen. Toisesta en tiedä. Em. kannatusprosentti e-yhdistyksessä muuten nolla.

      (*) Mm. kestojankutus että terve kilppari erittää vain kuusi (6) mikrogrammaa T3:a.

      Poista
    2. Hyvin kiteytetty Lääkärilehden rooli. Pari vuotta sitten laitoin silloiselle päätoimittajalle vähän kieli poskessa viestin lehdessä olleesta mainoksesta. Yleisen tieteellisen käsityksen mukaan kyseisen mainostetun Bemer-hoidon vasteet ovat lumeen tasoa, eikä menetelmäkään vakuuta pölynimurin johdon aiheuttaman sähkökentän ollessa vahvempi kuin markkinoidussa hoitolaittessa. Päätoimittaja veti välittömästi nk. porot nokkaan, epäili vahvasti kollegiaalisuuttani ja perusteli ilmoitusta sillä, että kyseisen maahantuoja oli ollut Lääkäripäivien yhteistyökumppani. Kääk... Virhe perusteltiin toisella virheellä :)

      Poista
    3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    4. https://yle.fi/uutiset/3-10023372 on 17.1. YLE:n hölynpölyä €ndokrinologiyhdistyksen sanelemana. Törkein valhe että Ville suosisi T3-monoterapiaa. Minullekin jäi joltain videolta mieleen Villen varoitus että se on "ajamista jarruttomalla autolla"

      Poista
  3. Juha Hulkkonen, miten pulsoiva magneettikenttäterapia liittyy pölynimurin johdon sähkökenttään? Bemer- terapiasta ei itselläni ole kokemuksia enkä näin ollen sen vaikutuksista osaa sanoa mitään, mutta rumpumallin PEMF-laitteesta minulla on erittäin positiivisia kokemuksia!! Kertoisitko minulle, miten pölynimurin johdolla saadaan samat vaikutukset kuin PEMF-laitteilla niin alan välittömästi käyttämään kyseistä hoitomuotoa, enkä enää ikinä haaveile älyttömän kalliiden PEMF-laitteiden ostosta :) Tämä nyt ei liittynyt varsinaiseen pääaiheeseen kylläkään.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ensimmäinen ilmianto

Valvira tanssii Endokrinologiyhdistyksen tahdissa