Valviran mahalasku

 

Totuuden paljastavien alkuperäisten asiakirjojen julkaiseminen jatkuu tässä blogikirjoituksessa. Valvira rajoitti lääkärinoikeuksiani 31.8.2020. Valitin Valviran päätöksestä hallinto-oikeuteen, ja nyt Valvira yrittää ampua alas valitukseni. 

Julkaisen Valviran hallinto-oikeudelle toimittaman lausunnon ja siihen laatimani vastineen sellaisenaan. Pääset näkemään, kuinka Valviran vielä yrittää perustella rajoitukseni tarpeellisuutta. Luettuasi näet, kuinka Valvira epäonnistuu yrityksessä surkeasti.




Tämä kirjoitus on jatkumoa edelliselle blogikirjoitukselleni Pahempi kuin seksuaalirikollinen. Löydät siitä hallinto-oikeudelle 23.11.2020 laatimani valituksen, johon tässä kirjoituksessa viitataan.

Tästä pääset lukemaan Valviran Itä-Suomen hallinto-oikeudelle 10.12.2020 toimittaman lausunnon, jossa Valvira yrittää kumota valituksessani esittämät seikat. Lausunnon on allekirjoittanut Valviran ylijohtaja Markus Henriksson.

Tein sisällysluettelon, jotta hahmottaisit tekstin paremmin. Voit lukea vastineen luvut erikseen, jos koko vastine tuntuu raskaalta lukea kerralla. Eri luvuissa käsitellään aina yksi asiakokonaisuus.

Olen lisännyt sisällysluetteloon pari kuvaketta, ja sama kuvake löytyy tekstistä. Näin "navigoit" tekstissä helpommin.


Sisällysluettelo:

  • Potilasasiakirjatiedoista 
    Valvira vihjaa, että olen laiminlyönyt potilasasiakirjamerkintöjen huolellisen laatimisen. Todellisuudessa Valvira pyysi vain pienen osan potilasasiakirjoista ja rajoitti lääkärinoikeuksiani puutteelliseen selvitykseen perustuen. 

  • Suullisesta kuulemisesta
    Valvira väittää edelleen, ettei suullista kuulemista tarvittu, vaan kirjallisten asiakirjojen perusteella saatiin riittävä kuva lääkärinoikeuksieni rajoittamiseksi. Hassua, koska riittävää määrää kirjallisia asiakirjoja ei milloinkaan tilattu.

  • Pöntysen tosiasiallisen kuulemisen laiminlyömisestä 
    Valvira oli päättänyt kohtaloni näytösoikeudenkäynnin tavoin jo etukäteen. Kuulemiseni laiminlyötiin ennennäkemättömän härskisti.

  • Holin esteellisyydestä
    Valviran ex-johtaja Tarja Holi osallistui asiani käsittelyyn esteellisenä eikä Valvira pysty sitä muuksi muuttamaan.

  • Salmelan esteellisyydestä
    Myös asiantuntijalääkäri Pasi Salmela oli esteellinen antamaan lausuntoa asiassani Valviralle. Valvira ei pysty kumomaan perustelujani mitenkään.

  • Pöntyselle annettu ohjeistus 
    Kansalaisen tulee voida luottaa viranomaiselta saamaansa ohjeistukseen. Onko luottamuksensuoja Valviralle tuntematon käsite?  

  • Oppiriita
    Valvira ei enää kiistä kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoon liittyvän oppikiistan olemassaoloa. Samalla Valviralta pääsee freudilainen lipsahdus siitä, mistä kilpirauhaslääkäreiden ajojahdissa on perimmiltään kysymys.

  • Lievimmistä turvaamiskeinoista
    Valvira väittää, että lääkärinoikeuksieni rajoittaminen oli lievin turvaamiskeino, jolla potilasturvallisuus voitiin varmistaa. Tämä perustuu selvitykseen, jota ei ole edes olemassa.

  • Päätöksen oikeasuhtaisuudesta ja potilasturvallisuudesta
    Valviralla ei ole faktoja, joilla se voisi väittää lääkärinoikeuksieni rajoittamisen olleen  oikeasuhtaista ja potilasturvallisuuden kannalta perusteltua. Ratkaisuna Valvira yrittää sumuttaa tuomareita.

  • Pöntysen osaaminen yhdistelmähoitojen toteuttamisessa
    Valvira väittää, ettei toimintani ole perustunut näyttöön perustuvaan lääketieteeseen. Olen määrännyt T3-valmisteita valmisteyhteenvedon mukaisesti. Miten valmisteyhteeenvedon mukainen hoito voisi poiketa näyttöön perustuvasta lääketieteestä?

  • Kokeellisesta hoidosta
    Valvira upotti itsensä syvään suohon väittäessään T3-hoitoja kokeelliseksi hoidoksi. Nyt Valvira yrittää epätoivoisesti rimpuilla irti tekemästään virheestä. Valvira ei enää väitä hoitojeni olleen kokeellista hoitoa.

  • Ammittihenkilölain 15 §
    Valvira väittää, etten ole noudattanut ammattihenkilölain 15 §:ää. Perustelut olivat kuitenkin niin ontuvat, että ne oli helppo ampua alas.

  • Valviran liitteistä 
    Valviran lausunto sisältää 28 liitettä, muttei ensimmäistäkään viittausta niihin. Materiaalia siis olisi, mutta niistä ei vain löydy mitään sellaista, jolla Valvira pystyisi kumoamaan valitukseni. 

  • Seikat, joista Valvira ei lausu
    Sokerina pohjalta löytyvät ne seikat, joista Valvira ei lausu mitään. Mitä salattavaa Valviralla on?

  • Johtopäätökset
    Lopusta löydät johtopäätökset, jotka tiivistävät kaiken olennaisen.


Hallinto-oikeudelle 11.2.2021 toimittamani vastine alkaa tästä:

Itä-Suomen hallinto-oikeudelle


Asia: Vastine Valviran lausuntoon 10.12.2020 ja lisälausuntoon 17.12.2020 asiassa 20238/03.04.04.04.29/2020.


Valittaja ja vastineen antaja:

        Lääketieteen lisensiaatti Ville Pöntynen

        Jännevirta, Kuopio

        [osoite]

        [puhelinnumero]


Asian tausta:

Pöntynen valitti Valviran 31.8.2020 antamasta lääkärinoikeuksien rajoituspäätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen 23.11.2020. Pöntynen täydensi valitustaan 2.12.2020 ja 22.12.2020.

Itä-Suomen hallinto-oikeus pyysi Valviralta lausunnon Pöntysen valituksen johdosta, ja antoi Valviralle mahdollisuuden täydentää lausuntoaan Pöntysen 2.12.2020 toimittaman täydennyksen vuoksi.

Valvira antoi lausunnon Itä-Suomen hallinto-oikeudelle 10.12.2020 ja ilmoitti 17.12.2020, ettei sillä ole aihetta täydentää antamaansa lausuntoa.

Itä-Suomen hallinto-oikeus antoi 11.1.2021 päivätyssä vastinepyynnössään Pöntyselle tilaisuuden antaa vastine Valviran lausuntoon ja lisälausuntoon.


Vastineen sisältö:

Pöntynen viittaa alkuperäiseen 23.11.2020 Itä-Suomen hallinto-oikeudelle toimittamaansa valitukseen sekä siihen 2.12.2020 ja 22.12.2020 toimitettuihin täydennyksiin ja toteaa lisäksi vastineessaan seuraavaa:


Potilasasiakirjatiedoista

Valvira lausuu:

  1. Valvira toteaa hankkineensa asiassa riittävän selvityksen. Koska asiassa oli arvioitavana Pöntysen ammatinharjoittaminen Valviran 5.2.2018 antaman päätöksen jälkeen, selvityksiä pyydettiin tämän ajankohdan jälkeiseltä ajalta.

  2. Potilasasiakirjojen laatimista koskevat voimassa olevat säännökset ovat selkeät ja täsmälliset. Potilasasiakirjoihin tehtävistä merkinnöistä on laissa yksityiskohtaista sääntelyä. Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on velvollisuus laatia asianmukaiset potilasasiakirjamerkinnät.

  3. Oikeuskäytännössä on katsottu potilasasiakirjojen olevan ainoa hoidon yhteydessä syntyvä kirjallinen tietolähde, ja riittävien merkintöjen puuttuminen vaikeuttaa tai tekee mahdottomaksi sen, että hoidon asianmukaisuudesta voitaisiin jälkikäteen tehdä luotettava arvio.

  4. Pöntysen laatimista potilasasiakirjoista on tullut ilmetä potilaiden hoidon kannalta keskeiset tiedot.


Pöntynen vastaa:

  • Pöntynen perusti oman lääkärikeskuksen (Lääkärikeskus Lupaus Oy) vuonna 2011. Potilasasiakirjojen hallintajärjestelmäksi Pöntynen valitsi suomalaisen Mediconsult Oy:n sähköisen Mediatri-potilastietojärjestelmän sen monipuolisten kirjausominaisuuksien vuoksi. Sama järjestelmä oli käytössä mm. Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirillä.

  • Pöntynen on laatinut potilasasiakirjamerkinnät aina erittäin huolellisesti lakien ja säädösten edellyttämällä tavalla ja kirjannut ne käyttämäänsä potilastietojärjestelmään. Pöntysen potilasasiakirjamerkinnöistä ilmenevät aina potilaiden hoidon kannalta keskeiset tiedot.

  • Pääsääntöisesti Pöntysen hoitosuhteet ovat olleet kestoltaan erittäin pitkiä. Selvityksessä mukana olleiden potilaiden hoitosuhteet olivat usein alkaneet vuosia ennen Valviran selvityspyyntöä. Potilaan diagnoosit ja lääkitykset kirjataan potilasasiakirjoihin hoidon alussa ja niitä täydennetään, mikäli uusia diagnooseja ilmenee tai lääkitystä muutetaan. Sen sijaan kaikilla seurantakäynneillä entisiä tietoja ei enää tarvitse kirjata uudestaan, mikäli muutoksia ei ole tullut. Kyseiset tiedot löytyvät potilastietojärjestelmän yhteenvetolehdiltä ja kyseisen käynnin potilasasiakirjamerkinnöistä. Käytäntö on sama kaikissa potilastietojärjestelmissä.

  • Valvira pyysi Pöntyseltä tarkasteltavien potilaiden laaditut potilasasiakirjat vain 8.2.2018 jälkeiseltä ajalta. Valviralla ei siis ollut näiden asiakirjojen perusteella tietoa Pöntysen potilasasiakirjamerkintöjen sisällöstä tätä edeltäneeltä ajalta. Valvira explisiittisesti halusi vain 8.2.2018 jälkeen laaditut potilasasiakirjat.

  • Valvira toimitti myös asiantuntija Pasi Salmelalle vain tämän pienen, 8.2.2018 jälkeen kirjatun osan Pöntysen potilasasiakirjamerkinnöistä. Salmelalle ei toimitettu tarkasteltavien potilaiden hoidon aloitusta, ensimmäistä kirjausta diagnooseineen ja lääkitysmerkintöineen eikä Pöntysen diagnooseja varten tekemiä päätelmiä, kliinisiä havaintoja eikä laboratoriokokeiden tuloksia. Salmelalla ei siten ole ollut mahdollisuutta tehdä luotettavaa arviota Pöntysen antaman hoidon asianmukaisuudesta. Tämä johtui siitä, että Valvira nimenomaan ei näitä aikaisempia asiakirjamerkintöjä ole halunnut saada tuolloista selvitystä varten.

  • Valviran puutteellisesti tilaamien potilasasiakirjojen aiheuttama ongelma käy ilmi esimerkiksi potilaan D kohdalla.

    • Salmela lausuu potilaasta D seuraavasti: ”Kertomuksesta ei käy ilmi, oliko potilaalla varmennettu hypotyreoosi ja mikä olisi ollut sen etiologia”

    • Potilas D kävi ensimmäisen kerran Pöntysen vastaanotolla jo 26.5.2014. Tämän ensimmäisen vastaanottokäynnin potilasasiakirjamerkinnän (liite 1 [sivu, jonka julkaisu ei vaaranna potilaan yksityisyyden suojaa]) kolmannella rivillä on todettu, että potilaan kilpirauhanen oli poistettu liikatoiminnan vuoksi v. 2003.

    • Kilpirauhasen poisto aiheuttaa potilaalle pysyvän, elinikäistä lääkehoitoa vaativan kilpirauhasen vajaatoiminnan eli hypotyreoosin. Potilas D:n hypotyreoosi ja sen etiologia (alkusyy) oli siis selkeästi kirjattu potilas D:n potilasasiakirjaan. Tätä kirjausta Valvira ei pyytänyt Pöntyseltä, eikä näin ollen toimittanut sitä myöskään Salmelalle.

    • Lisäksi Pöntynen oli kirjannut potilaan kilpirauhassairauden ja muiden sairauksien diagnoosit ICD-10-diagnoosikoodiston mukaisesti kyseisen päivän kirjauksensa loppuun.

  • Salmela lausuu potilaasta D lisäksi seuraavasti:

    • ”Mitään perustetta ei esitetä siitä, miksi oli päädytty kokeilemaan yhdistelmähoitoa.”

    • Potilas D:n 26.5.2014 päivätystä potilasasiakirjasta löytyy kuitenkin perustelut yhdistelmähoidolle (vaikkei yhdistelmähoitoa tässä vaiheessa vielä aloitettukaan).

  • Valvira ei toimittanut Pöntysen potilaasta D 26.5.2014 tekemiä kirjauksia Salmelalle, koska Valvira oli pyytänyt asiakirjat vain 8.2.2018 jälkeiseltä ajalta.

  • Pöntysen potilasasiakirjamerkinnät ovat huolellisesti laaditut ja kattavat. Tämä käy ilmi myös endokrinologi Salmelan Itä-Suomen aluehallintovirastolle 2.4.2015 Pöntysen toiminnasta antamasta asiantuntijalausunnosta (liite 2), jossa Salmela kehuu Pöntysen sairauskertomusmerkintöjä vuolaasti:

    • ”Yleisinä huomiona LL Ville Pöntysen toiminnasta totean seuraavaa. Hänen sairauskertomusmerkinnät ovat hyvin huolellisesti laaditut ja jopa poikkeuksellisen kattavat.”

    • Aluehallintoviraston pyytämää asiantuntijalausuntoa varten Salmelalle oli toimitettu potilaan kaikki potilasasiakirjamerkinnät, ei typistettyä otosta hoitosuhteen lopusta, kuten Valvira omassa selvityksessään myöhemmin on tehnyt.

    • Valvira käytti Salmelan aluehallintovirastolle antamaa asiantuntijalausuntoa perusteena Pöntyselle 5.2.2018 antamaansa kirjallista varoitusta, kuten valituksessa on kuvattu (Valitus kohta 2.2.). Valvira on siis ollut täysin tietoinen Pöntysen tavasta laatia sairauskertomusmerkinnät hyvin huolellisesti ja jopa poikkeuksellisen kattavasti.

  • Valviran väite siitä, että se olisi hankkinut asiasta riittävän selvityksen ”pyytämällä selvityksiä 5.2.2018 antamansa päätöksen jälkeen” on virheellinen. Pöntysen antaman hoidon asianmukaisuutta ja sitä, kuinka Pöntynen on muuttanut toimintaansa kirjallisen varoituksen saatuaan (5.2.2018), ei ole voitu eikä voida arvioida luotettavasti pelkästään 8.2.2018 jälkeen laadittujen potilasasiakirjamerkintöjen perusteella.

  • Salmelalta on tässä asiassa puuttunut niin merkittävä määrä olennaisia potilasasiakirjamerkintöjä, että hänen arvionsa Pöntysen antaman hoidon asianmukaisuudesta ei voi olla luotettava.

  • Pöntynen on Valviran kanssa samaa mieltä siitä, että ilman riittäviä potilasasiakirjamerkintöjä on mahdotonta arvioida luotettavasti hoidon asianmukaisuutta, ja että riittävät merkinnät ovat merkittävä asia myös lääkärin oikeusturvan kannalta.

  • Valviralla on ollut velvollisuus hankkia tarvittavat asiakirjat. Tämän velvollisuuden Valvira on laiminlyönyt.

  • Valviran olisi tullut pyytää Pöntyseltä selvityksessä mukana olleiden potilaiden kaikki potilasasiakirjamerkinnät viimeistään silloin, kun Salmela lausunnossaan ilmoitti, ettei löydä kaikkea tarpeellista tietoa hänelle toimitetuista potilasasiakirjamerkinnöistä. Vain sillä tavoin Valvira olisi voinut varmistaa sen, että Pöntysen antaman hoidon asianmukaisuus voidaan arvioida luotettavasti ja että Pöntysen oikeusturva toteutuu.

  • Valviran päätös on yllä kerrotun menettelyvirheen vuoksi poistettava.


Suullisesta kuulemisesta

Valvira toteaa lausunnossaan:

  1. Valvira katsoi päätöksessä mainitun perustein, että Pöntynen ei ollut esittänyt asiassa sellaisia seikkoja, joiden perusteella suullisen kuulemisen olisi voitu arvioida antavan asian arvioinnin kannalta merkittävää lisäselvitystä.

  2. Valvira katsoi, että kirjallisten asiakirjojen perusteella voitiin saada asian ratkaisemisen kannalta riittävän luotettava kuva ja ettei Salmelan suulliseen kuulemiseen ollut esitetty lain tarkoittamaa erityistä syytä.


Pöntynen vastaa:

  • Asian ratkaisemisen kannalta ”tarpeellinen tarkempi ja luotettavampi kuva kuin jo Valviran käytettävissä olleet kirjalliset asiakirjat” olisi voitu saada nimenomaan Salmelaa suullisesti kuulemalla. Asiakirjathan olivat sellaisenaan puutteelliset.

  • Valvira oli toimittanut Salmelalle Pöntysen potilasasiakirjamerkinnät vain 8.2.2018 jälkeiseltä ajalta. Jo Salmelan ilmoituksen puutteellisista asiakirjoista olisi pitänyt herättää Valvira toimimaan, ja viimeistään Pöntysen pyynnön suullisesta kuulemisesta olisi pitänyt soittaa hälytyskelloja.

  • Salmelan mahdollisuus arvioida Pöntysen antaman hoidon asianmukaisuus on ollut edellä kerrotuin tavoin olematon.

  • Kuten suullista kuulemista koskevassa pyynnössä on todettu "18. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimusten on katsottu edellyttävän, että vastaajalle on hänen halutessaan taattava tosiasialliset mahdollisuudet häntä vastaan esitetyn näytön riitauttamiseen.”

  • Viitattu ihmisoikeustuomioistuimen päätös on vuodelta 2014, Valviran viittaama hallituksen esitys taas vuodelta 2002. Kuten tiedämme, ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö on dynaamista ja evolutiivista, ja sen päätökset ovat kansallisia tuomioistuimia sitovia. Ei enää riitä, että tuomioistuin - tässä tapauksessa ratkaisuvaltaa käyttävä Valvira – katsoo voivansa saada asiakirjoista riittävän luotettavan kuvan, vaan ”vastaajalle on hänen halutessaan taattava tosiasialliset mahdollisuudet...”

  • On mahdotonta tietää, millaiset johtopäätökset Valvira olisi tehnyt sen jälkeen, kun Salmelalle olisi esitetty Pöntysen kannalta tarpeelliset kysymykset (edellä kerrotun lisäksi ks. esimerkiksi valituksen kohdat 10.2.–10.4.). Valvira on kuitenkin hylännyt Pöntysen pyynnön, koska se piti aineistoa ”riittävänä”. 

  • Suullista kuulemista koskevan pyynnön hylkääminen on vakavasti loukannut Pöntysen oikeusturvaa.


Pöntysen tosiasiallisen kuulemisen laiminlyömisestä 

Valvira toteaa lausunnossaan:

  1. Valvira otti asiassa huomioon Pöntysen asiassa toimittaman selityksen sekä täydennyksen siihen.

  2. Valviralla ei ollut etukäteen tietoa Pöntysen mahdollisesti lisäselityksen sisällöstä, joten Valvira vastasi Pöntysen sähköpostitiedusteluihin annettavasta päätöksestä ja harkittavana olevasta seuraamuksesta niiden tietojen perusteella, joita sen käytettävissä tuolloin oli.

  3. Valvira toteaa, että Pöntyselle varattiin asianmukaisesti tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta ja antaa selityksensä sellaisista selvityksistä, jotka vaikuttivat asian ratkaisuun.

Pöntynen vastaa:

  • Valviralla ei luonnollisesti ole voinut olla tietoa Pöntysen lisäselityksen sisällöstä ennen sen saapumista. Tällä seikalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että Valvira laiminlöi Pöntysen tosiasiallisen kuulemisen.

  • Kuten valituksen kohdassa 5.3. on todettu, Valvira ilmoitti 14.8.2020 yksiselitteisesti ennen Pöntysen sovitun lisäselityksen saapumista, että se oli jo tehnyt päätöksen siitä, että Valviran valvontalautakunnalle esitetään Pöntysen ammattioikeuksien rajoittamista.

  • Valviran lopullinen päätös ei siis tuon ilmoituksen mukaan riippuisi Pöntysen lisäselityksen sisällöstä.

  • Valviran 31.8.2020 tekemä päätös olikin täsmälleen 14.8.2020 ilmoitetun mukainen. Pöntysen niin sanotulla kuulemisella ei ollut mitään merkitystä.

  • Valvira on lisäksi kieltäytynyt jälkikäteen luovuttamasta Pöntyselle valvontalautakuntaa varten laadittuja päätösesityksiä.


Holin esteellisyydestä

Valvira toteaa lausunnossaan:

  1. Valviran terveydenhuollon valvontaosaston entisen johtajan Tarja Holin puolueettomuus ei vaarantunut hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla,

a. koska hän osallistui asian käsittelyyn johtajan ominaisuudessa, ja

b. koska hän oli kertonut aluehallintoviraston virkamiehelle epävirallisen ja aluehallintovirastoa sitomattoman mielipiteensä asiassa, joka kuului aluehallintoviraston toimivaltaan.


Pöntynen vastaa:

  • Valvira myöntää Holin osallistuneen Pöntysen asian käsittelyyn 20.2.2018 jälkeen eli valituksenalaisen rajoituspäätöksen käsittelyn aikana. Valvira ei ole täsmentänyt, mitä se tarkoittaa ilmaisulla ”johtajan ominaisuudessa” eikä analysoinut Holin osallistumisen merkitystä esteellisyyskysymyksen kannalta.

  • Hallinto-oikeuden professori Kirsi Kuusikko toteaa kirjassaan (Kuusikko K. 2018. Esteellisyys hallinnossa. Alma Talent Oy ja Kirsi Kuusikko. ISBN 978-952-14-3257-6) seuraavaa: Kielto käsitellä asiaa esteellisenä estää osallistumasta hallintoasian käsittelyyn kuuluviin menettelytoimiin. Näitä ovat päätöksenteon ohella sellaiset toimet, jotka välittömästi edeltävät asian ratkaisemista ja jotka voivat vaikuttaa päätöksen sisältöön, kuten asian valmistelutoimet. (Kuusikko s. 194). Valmisteluun osallistuminen tarkoittaa aivan alkuvaiheenkin järjestelyjä (Kuusikko s. 190).

  • Kuusikko jatkaa: Peruslähtökohta on, että esteellinen ei saa käsitellä asiaa. Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia hallintomenettelyssä virkamiehen suoritettavaksi kuuluvia toimia, jotka voivat jollakin tavalla vaikuttaa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön. (Kuusikko s. 196)

  • Holin osallistuminen Pöntysen rajoitusasian käsittelyyn johtajan ominaisuudessa on luonnollisesti ollut hallintolain tarkoittamaa asian käsittelyä, kuten Kuusikon kirjassa kuvaillaan.

  • Valviran mukaan Holin aluehallintoviraston virkamiehelle kertoma mielipide ei liittynyt Holin työtehtäviin vaan oli hänen epävirallinen eli henkilökohtainen mielipiteensä Pöntysestä.

  • Valviran lausuma vahvistaa sen, että Holilla on ollut voimakkaan negatiivinen ennakkokäsitys Pöntysestä.

  • Holi on siis kiistatta ollut esteellinen osallistumaan Pöntysen rajoitusasian käsittelyyn missään roolissa sanotun ennakkokäsityksen vuoksi.

  • Holi on osallistunut asian käsittelyyn johtajan ominaisuudessa. Puolueettomuus on vaarantunut erityisesti, koska Holilla osaston johtajana on ollut asian valmistelijana toimineeseen henkilöön/toimineisiin henkilöihin nähden auktoriteettiasema. Holi ei ole ollut kuka tahansa virkamies.

  • Kuusikko käsittelee kirjassaan muita objektiivisen puolueettomuuden vaarantumistilanteita. Näistä yksi esimerkki on nk. lausuntojäävi toisen asteen esteellisyyden erityismuotona ja lausunnon antamisen esteellisyyskysymykset.  Kuusikko määrittelee kirjassaan: (alleviivaus valittajan): Lausuntojäävillä tarkoitetaan hallinnossa sitä, että virkamies, joka on antanut asiasta lausunnon tai muuten esittänyt käsityksensä toisen ratkaistavaksi kuuluvassa asiassa, on lausunnon antamisen tai käsityksensä esittämisen jälkeen esteellinen asiassa. (Kuusikko ss. 432–433).
Holi on ollut esteellinen osallistumaan Pöntysen asian käsittelyyn Valvirassa ennakkoasenteen lisäksi nk.  lausuntojääviyden perusteella.
  • Holi oli esittänyt käsityksensä Pöntysestä henkilönä ja lääkärinä aluehallintoviraston ratkaistavaksi kuuluneessa lääkärikeskuksen vastaavaa johtajaa koskevassa asiassa. Hänen asenteensa Pöntystä kohtaan on ollut kiistatta negatiivinen, ja ylipäätään on ihmeteltävä, miksi hänen on täytynyt se esittää. Pian tämän jälkeen Holi on Valviran osaston johtajana osallistunut sanotulla osastolla käynnistetyn Pöntysen ammatinharjoittamisen rajoitusasian valmistelutoimiin, todennäköisesti myös muuhun käsittelyyn, olematta kuitenkaan mukana enää asiaa valvontalautakunnassa ratkaistaessa. Viimeksi mainitulla ei kuitenkaan ole merkitystä esteellisyyttä arvioitaessa. Holin asenne Pöntystä kohtaan ei ole voinut olla vaikuttamatta siihen, että rajoitusasiaa on alettu ylipäätään valmistella ja että sen käsittely on hoidettu alusta loppuun Pöntysen oikeusturvasta piittaamatta. Joka tapauksessa Holin osallistuminen valmistelutoimiin on voinut jollain tavalla vaikuttaa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön.

  • Valviran päätös on poistettava.


Salmelan esteellisyydestä

Valvira toteaa lausunnossaan:

  1. Erikoislääkäri Salmela toimi valvontaviranomaiselle (aluehallintovirasto ja Valvira) lausuntoa antaessaan asiantuntijana Pöntysen asiassa.

  2. Valvira katsoo, että Pöntynen ei esittänyt sellaista selvitystä, jonka perusteella Salmelan olisi voitu arvioida olevan asiassa hallintolain 28 §:n tarkoitetulla tavalla esteellinen antamaan lausunnon Pöntysen asiassa.


Pöntynen vastaa:

  • Salmelan roolista ei ole erimielisyyttä. Hän on toiminut eri viranomaisissa (aluehallintovirasto ja Valvira) asiantuntijana samassa asiassa ja oli täten Valviralle asiantuntijalausuntoa antaessaan esteellinen.

  • Professori Kirsi Kuusikko lausuu kirjassaan Esteellisyys hallinnossa: Jos viranomainen pyytää lausuntoja ulkopuolisilta asiantuntijoilta, lausunnonantajan esteellisyyttä arvioidaan sen perusteella, mikä merkitys asianomaisella lausunnolla on asian ratkaisemisen kannalta (Kuusikko ss. 203–204).

  • Kuten jo valituksessa kerrottiin, Salmelan nimi mainitaan rajoituspäätöksessä 75 kertaa. Toisen asiantuntijalausunnon antanut Mertsola mainitaan 13 kertaa. Salmelan asiantuntijalausunnossa on käsitelty yhdeksää Pöntysen potilasta, Mertsolan asiantuntijalausunnossa kahta. Valviran päätöksen kohdassa ”Asian arviointi” Salmela mainitaan kuusi kertaa, Mertsola vain kerran. 

  • On selvää, että Salmelan asiantuntijalausunnolla on ollut suuri merkitys Valviran rajoitusasian ratkaisemisen kannalta, ja täten esteellisyyssäännöksiä tulee soveltaa Salmelan asiantuntijalausuntoon.

  • Valvira ei ole kommentoinut ensimmäistäkään Pöntysen valituksessaan esittämää perustelua Salmelan esteellisyydestä.

  • Salmela on antanut asiantuntijalausunnon Valviralle esteellisenä.


Pöntyselle annettu ohjeistus

Valvira toteaa lausunnossaan:

  1. Valviran Pöntyselle antama ohjeistus (sähköpostitse) ei ollut ristiriidassa valituksenalaisen päätöksen perusteluiden kanssa.

  2. Kuten hänelle todettiin, hänellä oli oikeus määrätä Valviran 5.2.2018 antaman päätöksen jälkeen lääkkeitä, koska hänen ammatinharjoittamistaan ei tuolloin rajoitettu.


Pöntynen vastaa:

  • Valvira ei lausunnossaan ilmoita, mihin sähköpostilla annettuun Valviran ohjeistukseen se viittaa.

  • Pöntynen tiedusteli Valviralta 3.3.2018 saako hän yleislääkärinä hoitaa potilaitaan T3-lääkevalmisteilla.

  • Valvira kertoi 26.3.2018 lähettämässään sähköpostissa Pöntyselle, että Pöntynen voi jatkaa potilaittensa hoitamista T3-lääkevalmisteilla, vaikka hän on koulutukseltaan yleislääkäri.

  • Valvira ei sähköpostissaan mainitse mitään siitä, että se tulee rajoittamaan Pöntysen lääkärinoikeuksia, mikäli Pöntynen määrää T3-lääkevalmisteita potilailleen, vaikkei ole sisätautilääkäri tai endokrinologi.

  • Valvira perusteli 30.8.2020 antamaansa päätöstä sillä, että Pöntynen on hoitanut potilaitaan T3-lääkevalmisteilla, vaikkei ole sisätautilääkäri tai endokrinologi.

  • Valviran väite siitä, että sen Pöntyselle antama ohjeistus ei ole ristiriidassa päätöksen perusteluiden kanssa, on virheellinen ainakin Valviran 26.3.2018 antaman ohjeistuksen osalta.

  • Kansalaisen tulee voida luottaa viranomaiselta saamaansa ohjeistukseen. Luottamuksensuoja ei voi olla käsitteenäkään Valviralle tuntematon.


Oppiriita

Valvira toteaa lausunnossaan:

  1. Pöntynen katsoo, että kyseessä on oppiriita-asia, ja että Valvira rajoitti hänen ammatinharjoittamisoikeuttaan, koska se koki "tulleensa loukatuksi". (lainausmerkit Valviran lausunnossa)

  2. Valvira toteaa, että Pöntysen ammatinharjoittamisen arvioinnissa otettiin huomioon se, miten asianmukaista ja turvallista hänen ammatinharjoittamisensa saadun selvityksen perusteella oli.


Pöntynen vastaa:

  • Valviran samassa lauseessa mainitsemat oppiriita ja Pöntysen valituksen lopussa esiintuotu motiiviepäily eivät liity välittömästi toisiinsa, välillisesti kyllä. Valviran näkökulmasta yhteys on mahdollisesti ollut välitön ja lausuma on vähintäänkin freudilainen lipsahdus. Valvira ei näytä enää kiistävän oppiriidan olemassaoloa, mutta kiistää, että oppiriita-asialla olisi ollut merkitystä rajoituspäätöstä tehtäessä.

  • Koska Valvira ei ole ottanut arviossaan huomioon oppiriitaa, ei se ole voinut arvioida Pöntysen ammatinharjoittamisen asianmukaisuutta ja turvallisuutta puolueettomasti.

  • Valvira ei lausunnossaan perustele, miksi se on Pöntysen asiassa poikennut verkkosivuiltaan löytyvästä oppikiistan kirjaamista koskevasta ohjeesta (valituksen kohta 3.2.) eikä ole lainkaan huomioinut oppikiistan olemassaoloa päätöksessään.


Lievimmistä turvaamiskeinoista

Valvira väittää lausunnossaan:

  1. Pöntysen kohdalla asiassa saadun selvityksen perusteella ei voitu varmistaa potilasturvallisuutta muutoin kuin rajoittamalla hänen ammatinharjoittamisoikeuttaan päätöksen ratkaisulauselman mukaisesti.


Pöntynen vastaa:

  • Salmela ei ole asiantuntijalausunnossaan todennut, että potilasturvallisuus olisi vaarantunut Pöntysen toiminnan johdosta eikä siten myöskään katsonut, että Pöntysen lääkärinoikeuksien rajoittaminen olisi välttämätöntä potilasturvallisuuden varmistamiseksi.

  • Valviralla ei ole ollut mitään näyttöä potilasturvallisuuden vaarantumisesta Pöntysen toiminnan seurauksena.

  • Mikä on siis selvitys, johon Valvira lausunnossaan viittaa?

  • Mikäli tällainen selvitys on olemassa, Pöntynen ei ole saanut lausua siitä.


Päätöksen oikeasuhtaisuudesta ja potilasturvallisuudesta

Valvira toteaa lausunnossaan:

1. että

a. asiassa voidaan päätyä turvaamistoimenpiteeseen, jos sen arvioidaan olevan oikeasuhtainen seuraamus,

b. eikä turvaamistoimenpiteen edellytyksenä ole, että potilasturvallisuuden vaarantuminen olisi jo realisoitunut haittatapahtumaksi tai komplikaatioksi.

2. Asiassa on otettava huomioon, että kyseessä on potilaiden terveys ja henki.

3. Valvira rajoitti Pöntysen ammatinharjoittamista potilasturvallisuuden varmistamiseksi, ei oppiriita-asian tai muiden Pöntysen esittämien syiden vuoksi.


Pöntynen vastaa:

  • Valvira ei päätöksessään eikä lausunnossaan perustele, kuinka Pöntysen perusoikeuksiin kuuluvan ammatinharjoittamisen rajoittaminen on ollut oikeasuhtaista ilman todellista näyttöä epäasianmukaisesta ammatinharjoittamisesta tai potilasturvallisuuden vaarantumisesta.

  • Potilaiden terveydestä ja hengestä ei ole lausuttu Salmelan asiantuntijalausunnossa sanaakaan. Pöntysen asiassa ei ole ollut kysymys potilaiden ”terveyden ja hengen” vaarantumisesta.

  • Valvira pyrkii sanankäänteillään vääristämään mielikuvaa asian todellisesta luonteesta. - Jos kantaansa ei pysty perustelemaan tosiseikoilla, on yksinkertaisin pelastautumiskeino turvautua harhaanjohtamiseen. Tästä syntyy disinformaation perillemenon vaara. Tavallisen kansalaisen, usein jopa myös alan ammattilaisen, on vaikeata – usein myös mahdotonta - ymmärtää sitä, mikä on kulloinkin totta, kun lausuman esittää vallankäyttäjä.

  • Perusoikeuksia ei voida rajoittaa vain perustein ”koska asiassa voidaan” (so. koska me voimme) ja ”koska potilasturvallisuus sitä vaatii”. Jokaisen perusoikeuden rajoituspäätöksen pitää perustua lakiin ja tosiseikkoihin. Viranomaisen on voitava kertoa tosiasialliset perustelut avoimesti.

  • Potilasturvallisuus on Salmelan mukaan voinut mahdollisesti vaarantua yhden potilaan (potilas A) kohdalla, kun yksittäinen laboratorioarvo hetkellisesti ylitti viitealueen infektion yhteydessä. Potilaalle ei koitunut tästä edes hetkellistä haittaa. Edes Valvira ei väitä potilasturvallisuuden konkreettisesti vaarantuneen Pöntysen toiminnan seurauksena. Infektiot ovat ihmiselämään kuuluvia ilmiöitä ja Pöntynen on potilaan A kohdalla reagoinut ongelmatilanteeseen.

  • Valviran omilla verkkosivuilla todetaan, ettei pelkkää mahdollisuutta (potilasturvallisuuden vaarantumisesta) voida käyttää ratkaisuperusteena (valituksen kohta 8.1.).

  • Lausunnossaan Valvira ei esitä mitään perusteluja sille, miksi se on poikennut Pöntysen kohdalla tästä yksiselitteisestä ohjeistuksestaan. Valvira ei myöskään kiistä toimineensa vastoin omia ohjeitaan.

  • Valviralla ei ole esittää mitään näyttöä siitä, että perusteena Pöntysen lääkärinoikeuksia rajoittamiseen olisi ollut potilasturvallisuuden vaarantuminen. Näin ollen Valviran motiiviksi jää oppiriita-asia ja muut Pöntysen esittämät syyt.

  • Valviralla ei todellisuudessa ole ollut perusteita suhteettoman ankaran rajoitusseuraamuksen määräämiseen.

  • Rajoituspäätös on joka tapauksessa kohtuuton.


Pöntysen osaaminen yhdistelmähoitojen toteuttamisessa

Valvira toteaa lausunnossaan:

  1. Pöntynen katsoo, että T3-valmisteiden määrääminen ei edellytä lääketieteellistä erityisosaamista, ja että vain Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealla on toimivalta asettaa määräämisehtoja lääkevalmisteille.

  2. Pöntysellä ei saadun selvityksen perusteella

a. ole riittävää osaamista kilpirauhasen yhdistelmähoitojen toteuttamiseen

b. eikä hänen toimintansa ole perustunut näyttöön perustuvaan lääketieteeseen.


Pöntynen vastaa:

  • Valvira ei lausunnossaan kiistä, että Fimea on ainoa toimivaltainen viranomainen asettamaan määräämisehtoja lääkevalmisteille.

  • Valvira ei myöskään kiistä, että se on ylittänyt toimivaltuutensa asettamalla itse T3-lääkevalmisteille määräämisehdon, jonka mukaan vain sisätautilääkärit ja endokrinologit saavat toteuttaa ja seurata T3-hormonihoitoja.

  • Valvira ei myöskään kiistä sitä, että se on näin ollen rajoittanut Pöntysen lääkärinoikeuksia virheellisesti, perustellessaan päätöstään sillä, että T3-lääkehoidon toteutuksen ja seurannan tulisi tapahtua endokrinologin tai endokrinologiaan hyvin perehtyneen sisätautilääkärin toimesta. Pöntynen on määrännyt T3-lääkevalmisteita yleislääkärinä.

  • Fimea ei ole asettanut T3-lääkevalmisteille määräämisehtoa, kuten Pöntynen valituksen täydennyksessä 2.12.2020 osoitti todeksi. Se tarkoittaa, että yleislääkärin koulutus takaa riittävän osaamisen kilpirauhasen yhdistelmähoitojen toteuttamiseen. Pöntynen onkin hoitanut tuhansia potilaita T3-lääkevalmisteilla menestyksekkäästi ja ilman potilasvahinkoja.

  • Toisin kuin Valvira väittää, Pöntysen toiminta on perustunut näyttöön perustuvaan lääketieteeseen. Hän on määrännyt T3-lääkevalmisteita potilailleen lääkeyhtiön ja Duodecimin lääketietokannassa julkaistun valmisteyhteenvedon mukaiseen käyttöaiheeseen valmisteyhteenvedon mukaisin annoksin.

  • Valvira ei luonnollisesti pysty perustelemaan, miten yllä mainitun valmisteyhteenvedon mukainen hoito voisi milloinkaan poiketa näyttöön perustuvasta lääketieteestä.

  • Valviran väite, ettei Pöntysellä ole riittävää osaamista kilpirauhasen yhdistelmähoitojen toteuttamiseen, on selvästi virheellinen.


Kokeellisesta hoidosta

Valvira toteaa lausunnossaan:

  1. Laissa ei ole säädetty tai määrätty sitä, mikä on nk. epätyypillistä hoitoa, eikä tällaisella 'jaottelulla' ole merkitystä arvioitaessa Pöntysen ammatinharjoittamisen asianmukaisuutta.

  2. Asiaa on lähestyttävä tarkastelemalla ammattihenkilölain 15 §:ää, jonka mukaan terveydenhuollon ammattihenkilön on ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti.

  3. Valviran arvioidessa ammattihenkilön ammatinharjoittamisen asianmukaisuutta olennaista on, että oli hoito sitten yleisesti hyväksyttyä, epätyypillistä tai kokeellista, hoito ei saa vaarantaa potilasturvallisuutta.

  4. Kun lääkäri toteuttaa hoitoa, joka ei ole yleisten hoitokäytäntöjen tai -suositusten mukaista, lääkärin on kiinnitettävä eritystä huomiota hoidon lääketieteellisiin perusteisiin, potilaan asianmukaiseen tutkimiseen ja erotusdiagnostiikkaan sekä hoidon turvallisuuteen.


Pöntynen vastaa:

  • Valviran lausunnossa mainitsemaa ”epätyypillistä hoitoa” ei mainita valituksenalaisessa päätöksessä kertaakaan.

  • Valvira on perustellut Pöntysen lääkärinoikeuksien rajoittamista sillä, että Valviran mielestä Pöntynen on antanut potilailleen kokeellista hoitoa. Lausunnossaan Valvira ei enää väitä Pöntysen harjoittaneen kokeellista hoitoa.

  • Kuten aikaisemmin todettu, Pöntynen on käyttänyt T3-lääkevalmisteita lääkeyhtiön ja Duodecimin lääketietokannassa julkaistun valmisteyhteenvedon mukaisesti. Pöntysen antama hoito on siis kiistatta ollut yleisten hoitokäytäntöjen mukaista. Valvira ei lausunnossaan kiistä, etteikö Pöntysen antama hoito olisi yllä mainitun valmisteyhteenvedon mukaista hoitoa. Yllä mainitun valmisteyhteenvedon mukainen hoito ei ole kokeellista hoitoa.

  • Valvira on toiminut virheellisesti rajoittaessaan Pöntysen ammattioikeuksia kokeelliseen hoitoon vedoten.


Ammattihenkilölain 15 §

Valvira väittää lausunnossaan:

1. Ottaneensa Pöntysen ammatinharjoittamisen arvioinnissa huomioon asiassa saadun selvityksen kokonaisuudessaan ja arvioineensa sen perusteella, että

a. Pöntynen ei ollut noudattanut ammattihenkilölain 15 §:ssä tarkoitettuja yleisesti hyväksyttyjä ja perusteltuja menettelytapoja,

b. eikä Valvira pitänyt hänen menettelyään asianmukaisena, lääketieteellisesti perusteltuna eikä yleisesti hyväksytyn hoitokäytännön mukaisena.

2. Valviran näkemyksen mukaan Pöntynen ei ollut muuttanut riittävällä tavalla ammatinharjoittamistaan Valviran helmikuussa 2018 hänelle antamasta kirjallisesta varoituksesta huolimatta.

3. Tämän vuoksi ja koska Pöntysen epäasianmukaisen toiminnan arvioitiin vaarantavan vakavasti hänen potilaidensa terveyttä ja turvallisuutta, oli välttämätöntä puuttua hänen ammatinharjoittamisoikeuteensa valituksenalaisesta päätöksestä ilmenevin tavoin.


Pöntynen vastaa:

  • Valvira ei esitä lausunnossaan perusteita väitteittensä tueksi.

  • Toisin kuin Valvira väittää, Pöntynen on noudattanut ammattihenkilölain 15 §:ssä tarkoitettuja yleisesti hyväksyttyjä ja perusteltuja menettelytapoja, kuten valituksessa ja aikaisemmin tässä vastineessa on esitetty.

  • Pöntysen menettely on ollut kaikilta osin asianmukaista, lääketieteellisesti perusteltua sekä yleisesti hyväksytyn hoitokäytännön mukaista. Voiko potilaiden hoitaminen lääkeyhtiön ja Duodecimin lääketietokannassa julkaistun valmisteyhteenvedon mukaisesti olla mitään muuta?

  • Valvira ei erittele, millä tavoin Pöntynen ei ole muuttanut ”riittävällä tavalla” ammatinharjoittamistaan. Pöntynen on muuttanut ammatinharjoittamistaan Valviran antaman kirjallisen varoituksen mukaiseksi, kuten valituksen kohdassa 4. on todettu.

  • Valvira ei lausunnossaan esitä mitään perusteita sille, että Pöntysen toiminta olisi vaarantanut vakavasti hänen potilaittensa terveyttä ja turvallisuutta.

  • Salmela ei ole väittänyt, että Pöntynen olisi vaarantanut vakavasti potilaittensa terveyttä ja turvallisuutta. Valvira ei edelleenkään ilmoita, kuka Valviran sisällä on toiminut konsulttina, ja kenen arvioinnin perusteella Salmelan asiantuntijalausunnossa esittämästä poikkeava päätös on tehty. 

  • Valvira ei ole ollut tosiasiallisia eikä objektiivisia perusteita rajoittaa Pöntysen lääkärinoikeuksia.


Valviran liitteistä

Valvira on liittänyt lausuntoonsa 28 liitettä. Valvira ei ole viitannut näihin liitteisiin lausunnossaan kertaakaan.

Tämä lienee tulkittava siten, ettei liitteistä löydy mitään sellaista, jolla Valvira pystyisi kumoamaan Pöntysen valituksen. Hallinto-oikeus ei olekaan toimittanut kyseisiä asiakirjoja Pöntyselle vastinepyynnössään.


Seikat, joista Valvira ei lausu

Kuten Pöntynen on 22.12.2020 hallinto-oikeudelle toimittamassaan täydennyksessä todennut, Valvira on toimittanut valvontalautakunnalle ainakin kaksi toisistaan poikkeavaa päätösesitystä. Valvira ei ole suostunut luovuttamaan niitä Pöntyselle.

Valviran lausunnon liitteenä ei ole näitä päätösesityksiä. Pöntynen pyytää Itä-Suomen hallinto-oikeutta edelleen hankkimaan kyseiset päätösesitykset ja antamaan Pöntyselle mahdollisuuden lausua niistä.


Oikeudenkäyntikulut

Pöntynen esittää kuluvaatimuksen hallinto-oikeuden pyynnöstä myöhemmin.


Johtopäätökset

  • Valvira ei esitä lausunnossaan yhtään uutta perustetta eikä todistetta väitteilleen. Valvira ei pysty perustelemaan väitteitään eikä edes yritä sitä.

  • Pöntysen potilasasiakirjamerkinnät ovat lain ja säädösten mukaiset. Valvira on laiminlyönyt asian huolellisen selvittämisen.

  • Pöntysen tosiallinen kuuleminen on laiminlyöty.

  • Valviran ex-johtaja Tarja Holi on osallistunut Pöntysen asian käsittelyyn esteellisenä.

  • Asiantuntijalääkäri Pasi Salmela on antanut lausunnon Valviralle puutteellisten asiakirjojen perusteella ja esteellisenä. Valviran päätös on perustunut nimenomaan Salmelan lausuntoon.

  • Valviran Pöntyselle antaman ohjeistuksen ja rajoituspäätöksen välillä on ristiriita, joka rikkoo luottamuksensuojaa.

  • Valvira on laiminlyönyt kilpirauhasen vajaatoimintaan liittyvän oppikiistan huomioimisen päätöksessään.

  • Valviran päätös ei ole oikeasuhtainen, rajoituspäätös on kohtuuton. Pöntysen lääkärinoikeuksien rajoittaminen ei ole ollut potilasturvallisuuden varmistamiseksi välttämätöntä.

  • Fimea ei ole asettanut T3-lääkevalmisteille määräämisehtoa. Pöntysellä on ollut oikeus ja tarvittava koulutus määrätä T3-lääkevalmisteita yleislääkärinä.

  • Pöntysen antamat T3-hoidot eivät ole olleet kokeellista hoitoa. Valvira ei enää väitä Pöntysen harjoittaneen kokeellista hoitoa.

  • Pöntynen on toiminut ammattihenkilölain 15 §:n ja koulutuksensa mukaisesti potilaita hoitaessaan.

  • Valviran päätös on poistettava tai joka tapauksessa kumottava.


Kuopiossa 11.2.2021



Ville Pöntynen, yleislääkäri, Kuopio


Liitteet/viitteet:

  1. Potilas D:n26.5.2014 potilasasiakirjamerkinnät

  2. Asiantuntijalääkäri Pasi Salmelan Itä-Suomen aluehallintovirastolle 2.4.2015 antama asiantuntijalausunto

Kommentit

  1. Eihän Valvira pystynyt kumoamaan mitään! Valviran lausunto on ihan yhtä tyhjän kanssa. Ja Villen vastine on jälleen loistava! Kaikkeen on selkeä viite :)

    VastaaPoista
  2. Hyvä Ville kaltaisiasi sitkeitä yksilöitä jotka jaksaisivat kääntää joka kiven oikeuden toteutumiseksi tarvittaisiin nyky-suomessa erittäin monella alalla. Se on suomalaista sisua! Menneiden sukupolvien sotien uhraukset itsenäisen Suomen puolesta valuvat hukkaan koska itsenäisyyden jälkeen Suomessa hallinto on mennyt enemmän ja enemmän eriarvoisuutta tukevaan suuntaan. Toisin sanoen valtaan pääsevät kääntävät heti takkinsa ja koko valtio kärsii heidän saunaseurojensa puuhailuista omaksi edukseen. Villen esimerkki on erityisen raadollinen kun hän yrittää auttaa kansalaisia jotka pitävät tätä valtiota pystyssä työkykynsä voimin. Villen tapauksessa Valvira valtiollisena toimijana on siis pyrkinyt estämään kansalaisten ja Villen potilaiden itsensäkin kokeman onnistuneen terveydenhuollon! Vähintäänkin erikoista! Vähintäänkin tuomittavaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä Ville! Siunausta ja jaksamista taistelussa oikeuksiesi puolesta!

      Poista
    2. Kiitos palautteesta ja tuestanne Ragnar ja Lilla.

      Välillä mietin, onko tässä työssäni mitään järkeä. Tällaisen palautteen jälkeen tiedän, että on :-)

      V

      Poista
  3. Periksi ei saa antaa! Voimia taisteluun oikeuksien puolesta!

    VastaaPoista
  4. Valvira ei ole ainut valtiomme ja kuntiemme viranomainen tai virasto, joka polkee kansalaisten (työnantajiensa veronmaksajien) oikeuksia, oman edun, tai kaverin edun nimissä.
    On järkyttävää lukea kakkia näitä vääryyksiä, joita viranomaiset ja jopa oikeuslaitos, on pystynyt tekemään ilman vastuuseen joutumista tai asian oikaisemista. Suomi ei ole oikeusvaltio, niin kauan kun tämä yksisilmäinen viranomaisjärjestelmä saa jatkaa toimintaansa.
    Uskon ja toivon, että tässä sinun tapauksessa päästään oikeudenmukaiseen ratkaisuun.
    Toivon jakasamista Ville.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hannu. Mielenkiinnolla odotan hallinto-oikeuden ratkaisua ja perusteluja.

      V

      Poista
  5. Kiitos Ville taistelustasi potilaiden ja asianmukaisen kilpirauhashoidon, sekä oikeudenmukaisuuden puolesta.

    VastaaPoista
  6. Minulla on pieni kiista FIMEAN kanssa, He eivät arvosta minun toimintaani apteekkarina naapurimassa Norjassa (nyt jo yli 10 vuotta) pennin vertaa. Asiasta on sattumalta Helsingin hallinto-oikeuden päätös 24 09 2020. Siinä Virolainen proviisori sai hallinto-oikeuden puolelleen vastaavassa jutussa. Minä olen kohtalaisen varma että olen saanut erävoiton.. Sitkeyttä tarvitaan. lopussa kiitos seisoo...

    VastaaPoista
  7. Meillä Suomessa on rikollinen oikeuslaitos, jota ei voi mitenkään kutsua oikeuslaitokseksi. Kyllä pistää vihaksi. Voimia sinulle Ville, tarvitset pitkät hermot kestämään tuota kaikkea.



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maassamme (Suomessa) on kansalaisia, jotka ovat kyllästyneet muun muassa oikeuskanslerin ja oikeusasiamiahen tekemiin asioiden hyllytykseeen . hautaamiseen ja käsittelemättä jättämiseen kuin aiheena on vilrkamiehen /esim poliisin tekemä rikos / laittomuus. Näitä laittomuuksia tehneitä virkamiehiä on huippukorkeissa viroissa. Suomeen on perustettu OIKEUSTURVAKESKUS R.Y. Yhdistyksen perustamis paperit ovat patentti ka rekisterihallituksessa. Käsittelyaika kuulemma 2 viikkoa (jos menee normaalisti). Yhdistyksellä on oma facebookki sivu. "Totuuden aika" löytyy etsimällä. Ylläpitäjä on Jaana Cavonius (jos oikein katsoin)

      Poista
  8. Ville -- olet varmaan tietoinen Hallinto-oikeuden ruuhkasta. Käsittely ajaksi luvataan 6 kk. Todellisuudessa se voi olla yli 12 kk. Minulla on Helsingin hallinto-oikeudessa juttu jonka laitoin alkuun maaliskuussa 2020.. Vastapuoli laittoi vastineen ja minä sain kommentoida sitä (tämä tapahtui elokuussa 2020) . olen jo pari kuukautta odottanut päätöstä...asian käsittelyyn on mennyt yli vuosi -- PITKÂ KÂSITTELYAIKA ei ainakaan paranna kansalaisen oikeusturvaa.

    VastaaPoista
  9. olemme pahoillamme tuskasta mitä olet joutunut kokemaan. potilas a olisi saanut kuolla jo kohtuun niin me muut saisimme vielä apuasi. oikeudenmukaista olisi julkaista hänen nimi jotta hän kokisi samaa tuskaa mitä sinä olet joutunut kokemaan. autamme sinua tekemään hänen elämästään ikuista helvettiä.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Valviran niskalaukaus

Pahempi kuin seksuaalirikollinen