Pahempi kuin seksuaalirikollinen

Valvira rajoitti 31.8.2020 lääkärinoikeuksiani vuosia kestäneen taistelun jälkeen. Keinot, joita Valvira käytti minua vastaan, eivät kuulu oikeusvaltioon. Tässä blogikirjoituksessa julkaisen hallinto-oikeudelle laatimani valituksen kokonaisuudessaan mitään siihen lisäämättä ja mitään siitä poistamatta. Sinä saat toimia tuomarina: kumoatko Valviran päätöksen vai pidätkö sen voimassa? Kerro mielipiteesi kommenteissa.


Tein sisällysluettelon, jotta hahmottaisit valituksen sisällön paremmin. Voit lukea eri lukuja erikseen, jos koko valitus tuntuu raskaalta lukea kerralla. Eri luvuissa käsitellään aina yksi asiakokonaisuus.
Olen lisännyt sisällysluetteloon pari kuvaketta, ja sama kuvake löytyy tekstistä. Näin "navigoit" tekstissä helpommin.

Sisällysluettelo:

  1. Valviran ex-johtaja Tarja Holi on osallistunut esteellisenä eli jäävinä asiani käsittelyyn. En ole sen vuoksi saanut puolueetonta käsittelyä.

  2. Asiantuntijalääkäri endokrinologi Pasi Salmela on antanut esteellisenä lausunnon Valviralle. 

  3. Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidosta on endokrinologien välinen oppikiista, jota Valvira ei ole huomioinut.  

  4. Olen noudattanut kirjallisessa varoituksessa saamiani ohjeita ja voin todistaa sen.

  5. Minua ei ole kuultu asiassa lain edellyttämällä tavalla. Kyseessä on siis näytösoikeudenkäynti, jonka lopputuloksen Valvira oli päättänyt jo ennalta. 


  6. Valvira väittää, etten yleislääkärinä saa toteuttaa T3+T4-yhdistelmähoitoa. Väite on hatusta vedetty ja Fimealta saamani sähköpostit todistavat sen. Lääkärinoikeuksiani on siis rajoitettu väärin perustein 

  7. Valvira väittää T3-hoitojen olevan ns. kokeellista hoitoa.
    Se on paskapuhetta ja Valvirakin sen tietää. T3-hoito ei ole kokeellista hoitoa. 

  8. Valviran päätös on tehty vastoin sen omia ohjeita! Valviralla ei ole todellisuudessa mitään perusteita rajoittaa lääkärinoikeuksiani.

  9. Salmelan asiantuntijalausunnossa on merkittäviä virheitä. Valviran päätös ei vastaa tosiasioita. 

  10. Pasi Salmela jättää lausunnossaan mainitsematta kaikki kannaltani edulliset lääketieteelliset tosiasiat. Silti ainoa potilasturvallisuutta mahdollisesti vaarantava asia on yksi hetkellisesti koholla käynyt T3V-arvo. 

  11. Valviran päätös ei ole oikeasuhtainen ja rikkoo yhdenvertaisuusperiaatetta. Seksuaalirikollinenkin pääsee vähemmällä.

  12. Valviran motiivina on kosto, koska olen paljastanut Valviran ja Suomen Endokrinologiyhdistyksen väärinkäytöksiä. Lääkärinoikeuksieni rajoittamisella ei ole mitään tekemistä potilasturvallisuuden kanssa. 


Hallinto-oikeudelle 23.11.2020 toimittamani valitus alkaa tästä:

Itä-Suomen hallinto-oikeudelle

 

Asia: Valitus Valviran päätöksestä 31.8.2020 Dnro V/40096/2018, Lääkärin ammattioikeuksien rajoittaminen.

Päätös on annettu valittajalle tiedoksi 22.10.2020 (Saantitodistus, liite 1)

 

Valittaja:

Lääketieteen lisensiaatti Ville Pöntynen

Jännevirta, Kuopio

[osoite]

[puhelinnumero]

 

 

Vaatimukset:

1.       Valviran päätöksen täytäntöönpanoa koskeva määräys on kumottava.

2.       Valviran päätös on poistettava.

3.       Valviran päätös on joka tapauksessa kumottava.

4.       Valvira on velvoitettava korvaamaan valittajalle tästä muutoksenhausta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut myöhemmin esitettävän laskun mukaan.

 

 

Selostus taustasta ja päätöksestä:

Ville Matti Sakari Pöntynen (110978-xxxx) on laillistettu yleislääkäriksi vuonna 2008.

Pöntynen on lääkärinuransa aikana hoitanut monipuolisesti päivystyksellisiä ja pitkäaikaissairauksista kärsiviä potilaita sekä tehnyt yleislääkärille tavanomaisia toimenpiteitä.

Potilaat eivät ole tehneet yhtään valitusta tai kantelua kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidosta. Potilasvakuutuskeskukseen ei ole tehty yhtään hoitovahinkoilmoitusta Pöntysen kilpirauhashoidoista.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) antoi tästä huolimatta 5.2.2018 (dnro V/33701/2017, liite 3 [tilattavissa Valvirasta]) Pöntyselle kirjallisen varoituksen ja ilmoitti jatkavansa Pöntysen ammatinharjoittamisen valvontaa.

Valvira rajoitti valituksenalaisessa päätöksessään (dnro V/40096/2018, liite 2 [tilattavissa Valvirasta]) 31.8.2020 Pöntysen oikeutta harjoittaa lääkärin ammattia siten, että hän ei saa hoitaa kilpirauhassairauksia eikä määrätä apteekista toimitettavaksi ensisijaisesti niiden hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä. Päätös on voimassa toistaiseksi.

Lisäksi Valvira kehottaa Pöntystä huolehtimaan kortikosteroideja määrätessään siitä, että hoidolle on yleisesti hyväksytty lääketieteellinen peruste.

Valvira on määrännyt päätöksen noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta.

 

 

1. JOHTAJA TARJA HOLI ON OSALLISTUNUT ESTEELLISENÄ PÖNTYSEN ASIAN KÄSITTELYYN 


Valviran päätös on poistettava


Valviran valvontaosaston johtaja Tarja Holi on ennakkoasenteestaan huolimatta osallistunut käsillä olevan asian valmisteluun

 Valviran päätös on tältä osin vailla tosiasiallisia perusteluja ja se on joka tapauksessa lopputulokseltaan juridisesti kestämätön.

Valvira antoi Pöntyselle kirjallisen varoituksen 5.2.2018. Puheenjohtajana kyseisessä valvontalautakunnan kokouksessa toimi Valviran valvontaosaston johtaja Tarja Holi.

Itä-Suomen aluehallintoviraston (jatkossa avi) ylitarkastaja Ritva Makkonen otti sähköpostitse yhteyttä Valviraan 20.2.2018. Makkonen pyysi Holilta ohjeita siitä, tulisiko avin vaihtaa Lääkärikeskus Lupauksen (Pöntysen omistama lääkärikeskus) vastaava johtaja (Pöntynen) Pöntysen saaman kirjallisen varoituksen vuoksi. Lupa-asia oli yksin avin päätettävissä. Makkosen yhteydenotto ja ohjeiden pyyntö jää siten vaille ymmärrettävää selitystä.

Valviran johtaja Holi ohjeisti Makkosta vastaussähköpostiviestissään 20.2.2018 seuraavasti (liite 4): ”Oma näkemykseni on, että henkilö on toteuttanut useammanlaista epäasianmukaista hoitoa, joten todetut epäasianmukaisuudet eivät ole vain yhtä asiaa koskevia tai kapea-alaisia. Lisäksi on huomion arvoista, että hän ei itse ymmärrä ja juurikaan näe puutteita toiminnassaan. On vaikea nähdä, että tämän kaltainen henkilö olisi pätevä vastaamaan yksityisen lääkäripalveluja tuottavan toimintayksikön toiminnasta ja mm. sen omavalvonnasta. Tämä on minun mielipiteeni asiaan, mutta luvan antanut viranomainen tietysti päättää asiasta.”

Valviran johtaja Tarja Holi ilmoitti tässä alemmalle viranomaiselle henkilökohtaisen käsityksensä Pöntysen toiminnasta, ja esitti Pöntyseen kohdistuvaa arvostelua. Holin negatiivinen käsitys Pöntysestä sekä henkilönä (”tämän kaltainen henkilö”) että Pöntysen toiminnasta lääkärinä tulee sähköpostiviestissä täysin selväksi. On todettava, että Holi olisi voinut kokeneena, korkeassa asemassa olevana virkamiehenä vastata vain viittaamalla varoituspäätökseen. Niin hän ei tehnyt. Holin henkilökohtainen asenne on suhteessa Pöntyseen ja tämän ammatinharjoittamiseen siis enemmänkin kuin selvä.


Kuten laista (tässä ammattihenkilölaki 28.6.1994/559 24§) ilmenee, sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ohjaa sosiaali- ja terveysministeriön alaisena aluehallintovirastojen toimintaa niiden toimintaperiaatteiden, menettelytapojen ja ratkaisukäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjauksessa ja valvonnassa. Avi on siis yleisellä tasolla Valviran ohjauksen alainen. Tässä tapauksessa ei voi kuitenkaan välttyä käsitykseltä, että avi on – paitsi pyytänyt, myös saanut yksittäistä asiaa koskevan ohjauksen – ja sittemmin lupa-asiassa toiminutkin suoraan Valviran asianomaisen johtajan henkilökohtaisessa ohjauksessa. Tämä on tapahtunut käsiteltäessä lupa-asiaa, jota pohjustavan turvaamistoimiasian ratkaisemiseen Valviran johtava virkamies Holi oli lautakunnan puheenjohtajana vastikään osallistunut.

Todettakoon, että Makkosen ja Holin yllä mainitut viestit luovutettiin käytettäviksi vasta Itä-Suomen hallinto-oikeuden määyksellä 17.9.2019 (19/0423/2).


Pöntysen ammatinharjoittamisen rajoittamista koskeva käsittely Valvirassa on alkanut tämän viestin (20.2.2018) jälkeen 21.8.2018, kuten Valviran valituksenalaisesta päätöksestä ilmenee. Johtaja Holi on osallistunut tämänkin asian käsittelyyn.

Tästä todisteena Valviran lakimiehen Vallivaaran sähköpostiviesti (liite 5).

Kuten Valvira onkin valituksenalaisessa päätöksessään todennut, Holi osallistui asian käsittelyyn Valviran valvontaosaston johtajana. Valvira ei ole perustellut sanallakaan sitä, miksi tällä seikalla ei olisi merkitystä esteellisyysarvioinnissa. Asia pitäisi jo perusteluvelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi palauttaa Valviraan.

Valviran puutteellisistakin perusteluista voidaan lausua jo tässä seuraavaa: Auktoriteettiasemastaan johtuen valvontaosaston johtajan vaikutusvalta muiden kulloisenkin asian käsittelyyn osallistuvien henkilöiden mielipiteen muodostumiselle ei voi olla merkityksetön. Päinvastoin, Valviran valvontaosaston johtajan mielipiteen ja asenteen voidaan objektiivisestikin arvioiden olettaa olevan ensisijaisen merkityksellisiä valvontalautakunnan ratkaisuvaltaan kuuluvan asian valmistelussa ja käsittelyssä. Esittelijä on hänen alaisensa. Objektiivisesti katsoen johtajan vaikutusvalta on ilmeinen, eikä tässä arvioinnissa merkitystä ole merkitystä sillä, osallistuuko (tai eikö osallistu) sanottu esimies - syystä tai toisesta - myöhemmin varsinaiseen päätöksentekoon. Kuppi on jo kaatunut.


Kokoavasti: Asian käsittely Valvirassa on vähintäänkin käynnistynyt (enemmästä ei ole saatavilla tietoa) lähtökohdista, jotka eivät ole olleet vaikutteista vapaat, läpinäkyvät ja neutraalit. Kuten edellä on todettu, johtaja Holin asenteesta Pöntystä kohtaan niin henkilönä kuin ammatinharjoittajana ei ole jäänyt epäselvyyttä.

Sillä Valviran mainitsemalla seikalla, että

Itä-Suomen hallinto-oikeus on päätöksessään 1.7.2020 ”lisäksi todennut”, että ”Valviran valvontaosaston johtajan (Holi) Itä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastajalle antamassa sähköpostivastauksessa (20.2.2018) on ollut kyse yksittäisen virkamiehen epävirallisesta ja aluehallintovirastoa sitomattomasta mielipiteestä aluehallintoviraston toimivaltaan kuuluvassa asiassa"

ei ole valituksenalaisen asian ja tässä asiassa tehdyn esteellisyysväitteen kanssa mitään tekemistä. Valviran viittaus hallinto-oikeuden päätöksen perustelulausumaan on juridisesti kestämätön. 1) Hallinto-oikeuden päätös ei ole lainvoimainen. 2) Perustelut eivät ylipäätään saa oikeusvoimaa. 3) Nyt on kysymys Holin menettelystä sanotun sähköpostiviestien vaihdon jälkeen, ei ensiksi mainitussa lupa-asiassa.

Kuten jatkossa esitetystä ilmenee, Pöntysen ammatinharjoittamisen rajoittamista koskevan asian käsittely Valvirassa ja sen valvontalautakunnassa on ollut suorastaan kafkamainen. Pöntysen tiedossa ei edelleenkään ole, millä materiaalilla ja informaatiolla, jonka sisältöön esteellinen henkilö on heti alussa päässyt hyvinkin ratkaisevasti vaikuttamaan, Valviran valvontalautakunta Valviran ulkopuolisine jäsenineen on asian ratkaissut. 

 

 

2. ASIANTUNTIJALÄÄKÄRI SALMELAN ESTEELLISYYS

Asiantuntijalausunnon antanut endokrinologi Salmela on esteellinen, koska hän on aikaisemmin antanut lausunnon alemmalle asteelle samassa asiassa, nk. toisen asteen jäävi. Valviran päätös on tämän vuoksi poistettava.

 

2.1. Salmelan asiantuntijalausunto aluehallintovirastolle

Itä-Suomen aluehallintovirasto selvitti Pöntysen ammatinharjoittamista vuonna 2015 (ISAVI/2187/05.07.10/2014). Avi hankki asiantuntijalausunnon endokrinologi Pasi Salmelalta. Avi ei hankkinut muita asiantuntijalausuntoja. Salmela antoi lausuntonsa 2.4.2015 ja otsikoi sen ”Pyydetty asiantuntijalausunto aluehallintovirastolle”.

Salmelan lausunnon perusteella avi esitti Pöntyselle huomautusta 20.4.2015 päivätyssä kuulemispyynnössä. Avi kuitenkin siirsi 19.8.2015 Pöntysen asian Valviran käsiteltäväksi ja päätettäväksi. Avi ei antanut päätöstä, vaikka oli käsitellyt asiaa, hankkinut asiantuntijalausunnon Salmelalta ja harkinnut huomautuksen antamista. Kaikki materiaali siirrettiin valittajalle tuntemattomasta syystä Valviran käsiteltäväksi.

 

2.2. Valvira käytti Salmelan aville antamaa lausuntoa osana Pöntyselle antamaansa kirjallista varoitusta sekä osana Valviran rajoituspäätöstä

Valvira käytti Salmelan aville antamaa asiantuntijalausuntoa osana Valviran Pöntyselle antaman kirjallista varoitusta.

Valvira antoi Pöntyselle kirjallisen varoituksen 5.2.2018. Kirjallista varoitusta varten Valvira otti huomioon Salmelan aville laatiman asiantuntijalausunnon. Salmelan asiantuntijalausunto mainitaan kirjallisessa varoituksessa (dnro V/33701/2017, liite 3 [tilattavissa Valvirasta]) kolme kertaa:

·       sivulla 1 todetaan asian ratkaisun perustuvan selvitykseen, joka sisältää mm. Salmelan 2.4.2015 aville antaman asiantuntijalausunnon

·       sivulla 20: ”Valvira toteaa myös dosentti, endokrinologi Pasi Salmelan asiantuntijalausuntoon tältä osin yhtyen...”

·         sivulla 28: Salmelan lausunto on merkitty päätöksen liitteeksi

 

Valituksenalaisessa rajoituspäätöksessä Valvira siteeraa pitkään 5.2.2018 antamaansa kirjallista varoitusta. Valvira kertoo rajoituspäätöksen olevan jatkumoa kirjalliselle varoitukselle. Salmelan alun perin toiselle viranomaiselle (Itä-Suomen aluehallintovirasto) antama asiantuntijalausunto on mukana niin Valviran kirjallisessa varoituksessa kuin nyt valituksenalaisessa rajoituspäätöksessä. Kyseessä on jatkumo, joihin kaikkiin liittyy Salmelan asiantuntijalausunto aville.

Valviran asiantuntijat antavat asiantuntijalausuntonsa virkavastuulla.

Endokrinologi Pasi Salmela antoi 25.4.2019 asiantuntijalausunnon, nyt Valviralle, Pöntysen hoidoista. Tämä asiantuntijalausunto liittyi Valviran selvitykseen Pöntysen ammatinharjoittamisesta, ja Valvira päätyi rajoittamaan Pöntysen ammatinharjoittamista. Salmela otti tässäkin lausunnossa kantaa Pöntysen antamiin hormonihoitoihin kuten aville aiemmin 2.4.2015 samassa asiassa antamassaan lausunnossa

 

2.3. Salmela oli esteellinen antamaan Pöntysestä lausunnon Valviralle samassa asiassa, josta hän oli aikaisemmin antanut Pöntysestä lausunnon toiselle virastolle Itä-Suomen aluehallintovirastolle.

Valviran verkkosivuilla on ohjeet Valviran asiantuntijalausuntoa varten otsikolla ”Ohjeita asiantuntijoille”, alaotsikko ”Asiantuntijan esteellisyys”. Siellä todetaan (liite 6) (lihavointi valittajan):

”Oikeusasiamies on mm. pyytänyt kiinnittämään pysyville asiantuntijoille annetussa ohjeistuksessa huomiota siihen, että asiantuntijoitten on pyrittävä välttämään tilanteita, joissa he asiantuntijalausunnon virastolle annettuaan osallistuisivat saman asian käsittelyyn myöhemmin jossakin muussa ominaisuudessa kuin viraston pysyvänä asiantuntijana. Sama koskee luonnollisesti tilannetta, jossa pysyvä asiantuntija on osallistunut asiantuntijalausuntopyynnössä tarkoitetun asian käsittelyyn aikaisemmin jossakin muussa ominaisuudessa.

Salmela on osallistunut saman asian käsittelyyn antamalla ensin asiantuntijalausunnon alemmalle asteelle aluehallintovirastoon. Salmelan lausuntoa on käytetty perusteena Valviran antamalle kirjalliselle varoitukselle. Salmela antoi tämän jälkeen Valviralle asiantuntijalausunnon saman asian jatkokäsittelyyn rajoituspäätöstä käsiteltäessä.


Valvira järjesti 8.2.2017 Biomedicumissa tilaisuuden nimeltä ”Valviran asiantuntijasymposium”.  Symposiumissa pidettiin esitys ”Asiantuntijan juridinen asema ja vastuu, Esittelijäneuvos Arja Myllynpää, Valvira”. Esittelijäneuvos Myllynpään esitys käsitteli asiantuntijan esteellisyyttä. Kyseisessä esityksessä Valviran esittelijäneuvos Arja Myllynpää kirjoittaa (liite 7) (lihavointi valittajan):

”7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

·         Esteellisyys voi olla olemassa esim.:

o       jos asiantuntija on antanut samassa asiassa aikaisemmin lausunnon muulle taholle”


Salmela on antanut aikaisemmin lausunnon muulle taholle (avi) samassa asiassa. Täten Salmela on ollut esteellinen antamaan Pöntysestä asiantuntijalausunnon Valviralle samassa Pöntysen ammatinharjoittamista koskevassa asiassa.

Valviran 31.8.2020 tekemä rajoituspäätös antaa suuren painoarvon Salmelan asiantuntijalausunnolle. Salmelan nimi mainitaan Valviran rajoituspäätöksessä 75 kertaa. 

Koska Salmela on ollut esteellinen, Valviran 31.8.2020 antama päätös on poistettava

 

 

3. KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINNAN HOITOON LIITTYVÄ ENDOKRINOLOGIEN VÄLINEN OPPIKIISTA


Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoon liittyvän oppikiistan sekä Salmelan ja Valviran puutteellisen ja puolueellisen asian valmistelun vuoksi Valviran päätös on poistettava. 

3.1. Asian tausta

Suomessa on ollut käynnissä jo vuosia endokrinologien välinen oppikiista kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidosta.

Valvira on aikaisemmin kiistänyt oppikiistan olemassaolon mm. Pöntyselle antamassaan kirjallisessa varoituksessa, muttei enää suostunut ottamaan asiaan kantaa 3.7.2020 Pöntysen sitä nimenomaisesti kysyessä (liite 8).

Suomen Kuvalehti julkaisi 3.7.2020 kilpirauhasen hoitokiistaa käsittelevän artikkelin ”Kiista hormonista” (liite 9), jossa todetaan seuraavasti:

 Professori, endokrinologian ja sisätautien erikoislääkäri Matti Välimäki vastaa myöntävästi kysymykseen siitä, onko oppikiista olemassa.

”Näin voi sanoa”, Välimäki sanoo.”

 

3.2. Valvira on väärässä sanoessaan, ettei oppiriidalla ole merkitystä

Valvira kirjoittaa päätöksessään: ”Valvira toteaa, että Pöntysen ammatinharjoittamisasiassa ei ole kysymys oppiriita-asiasta, vaan siitä, miten asianmukaista ja turvallista Pöntysen ammatinharjoittaminen on.”

Valviran väite ei pidä paikkaansa. Oppikiistassa on kaksi osapuolta, ja objektiivinen lääkärin ammatinharjoittamisen valvonta edellyttää, että oppikiistan molempien osapuolien näkemys huomioidaan sekä asiantuntijalausunnoissa että Valviran päätösesityksessä ja päätöksessä.

Asiantuntijana käytetyllä endokrinologi Pasi Salmelalla on kyseenalainen kaksoisrooli oppikiistaan liittyen:

1.     Salmela on toiminut Valviran ilmiantajana valvonta-asioissa, jotka ovat päätyneet ilmiannetun lääkärin oikeuksien rajoittamiseen kilpirauhassairauksien hoidon osalta

2.      Salmela toimii Valviran asiantuntijana antaen kilpirauhashoitojen johdosta ammatinharjoittamisen rajoitukseen johtavia lausuntoja 

Valviran verkkosivuilla annetaanohjeita asiantuntijalausunnon laatimiseen (liite 6). Ohjeissa mainitaan oppikiistoista seuraavasti: ”Koulukuntien väliset oppiriidat eivät saisi vaikuttaa asiantuntijalausunnon objektiivisuuteen, mutta koulukuntien välisten eriävien näkemysten olemassaolo ja vallitseva käsitys asiasta on syytä tuoda tarvittaessa esiin.” 

Salmela ei maininnut asiantuntijalausunnossaan oppikiistan olemassaoloa.

 

3.3. Valvira on ollut tietoinen oppikiistan olemassaolosta jo ennen Pöntysen kirjallista varoitusta

Vaikka yllä siteerattu Suomen Kuvalehden artikkeli on julkaistu Salmelan antaman lausunnon jälkeen, on Valvira ollut tietoinen oppikiistan olemassaolosta jo ennen sitä. Pöntynen kirjoitti Valviralle 1.12.2017 toimittamassaan kirjallista varoitusta edeltäneessä selvityksessään seuraavaa: ”Hän [asiantuntijalääkäri Satu Vehkavaara] ei tuo lausunnossaan esiin esimerkiksi endokrinologian professori Matti Välimäen tai endokrinologian ylilääkäri Vesa Ilvesmäen Endokrinologiyhdistyksen kannasta poikkeavia lausuntoja ja mielipiteitä.” 

Pöntynen liitti kyseiseen selvitykseen myös kolme Kilpirauhasliiton julkaiseman Kilpi-lehden artikkelia (liite 10, liite 11, liite 12), jotka kiistatta osoittavat endokrinologien väliset poikkeavat näkökannat kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoon liittyen. Valvira ja Salmela ovat siis olleet tietoisia näistä seikoista ja laiminlyöneet asian huolellisen, objektiivisen ja puolueettoman käsittelyn.

 

 

4. PÖNTYNEN ON NOUDATTANUT KIRJALLISEN VAROITUKSEN OHJEITA

Päätöksen sivulla 22: ” Valvira katsoo, että Pöntynen ei ole muuttanut riittävällä tavalla lääkkeenmääräämiskäytäntöään Valviran 5.2.2018 antamasta kirjallisesta varoituksesta huolimatta. Näin ollen ja koska Pöntysen epäasianmukainen toiminta vaarantaa vakavasti hänen potilaidensa terveyttä ja turvallisuutta, Valvira katsoo olevan välttämätöntä potilasturvallisuuden varmistamiseksi rajoittaa Pöntysen oikeutta määrätä tiettyjä lääkkeitä.”

Pöntynen on muuttanut lääkkeenmääräämiskäytäntöjään Valviran 5.2.2018 antaman kirjallisen varoituksen mukaiseksi. Kirjallisessa varoituksessa Pöntystä kehotettiin kiinnittämään huomiota hydrokortisonin, testosteronivalmisteiden ja lääkkeellisen hapen määräämiseen.

Asian todistaa se, ettei Valvira nähnyt 31.8.2020 tarpeelliseksi rajoittaa Pöntysen lääkärinoikeuksia näiden lääkkeiden määräämisen osalta. Rajoituspäätöksen teksti on ristiriitainen sen kanssa, että Valvira ei kuitenkaan rajoittanut Pöntysen lääkärinoikeuksia tekstissä mainittujen lääkkeiden osalta. 



5. TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖISTÄ ANNETUN LAIN 38 §:N MUKAINEN KUULEMINEN ON LAIMINLYÖTY


Valvira ei ole antanut Pöntyselle tosiasiallista mahdollisuutta tulla kuulluksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetuin lain 38 §:n mukaisesti. Pöntyselle ei ole annettu tosiasiallista mahdollisuutta riitauttaa Salmelan ja Valviran johtopäätöksiä. Valviran päätös on tämän vuoksi poistettava.

5.1. Asian tausta

Valvira toimitti Pöntyselle 19.10.2018 päivätyn selvityspyynnön, joka koski Pöntysen yhdeksälle potilaalle antamia hoitoja. Pöntynen toimitti selvityksen.

Valvira lähetti Pöntyselle 20.6.2019 päivätyn selityspyynnön (liite 13), jossa Valvira oli tehnyt Pöntysen asiasta alustavan arvioinnin. Harkittavana oli, että Pöntysen asia käsiteltäisiin Valviran valvontalautakunnassa, ja että valvontalautakunnalle esitettäisiin ensisijaisesti, että Pöntysen oikeutta hoitaa kilpirauhassairauksia rajoitettaisiin.

 

5.2. Päätöksen perusteet eroavat merkittävästi selityspyynnön perusteista

Valvira voi rajoittaa lääkärin ammattioikeuksia silloin, kun potilasturvallisuus sitä edellyttää, eivätkä lievemmät seuraamukset ole riittäviä potilasturvallisuuden varmistamiseksi.

Valvira mainitsee 20.6.2019 päivätyssä selityspyynnössään potilasturvallisuuden vain kaksi kertaa:

1.     Valvira kertoo selityspyynnössään yleisellä tasolla hydrokortisonihoidon olevan tietyissä tilanteissa omiaan vaarantamaan potilasturvallisuutta. Valvira ei totea Pöntysen potilaalleen antaman hydrokortisonihoidon olleen potilasturvallisuutta vaarantavaa. Valvira ei myöskään rajoittanut Pöntysen ammattioikeuksia hydrokortisonin määräämiseen liittyen.

2.     Valvira piti Salmelan tavoin moitittavana sitä, että Pöntysen toteuttaman yhdistelmähoidon (LT4+LT3) seurauksena yhden potilaan (potilas A) potilasturvallisuus on voinut vaarantua. 

Selityspyynnössä Pöntyselle varattiin tilaisuus antaa kirjallinen selitys ennen asian ratkaisemista. On luonnollista olettaa, että Valvira olisi selityspyynnössään esittänyt ne seikat, joihin se tulee päätöksensä myöhemmin perustamaan, jotta Pöntysellä olisi mahdollisuus vastata selityspyynnössä esitettyihin moitteisiin.

Tämä ei Pöntysen tapauksessa toteutunut, vaan Valviran päätösperusteet poikkeavat selityspyynnöstä. Näin Pöntysellä ei ollut mahdollisuutta tulla kuulluksi uusien, yllättävien perusteiden osalta.

Valvira perusteli päätöksessään Pöntysen ammattioikeuksien rajoittamista potilasturvallisuuteen vedoten seuraavasti:

·         ”Valvira yhtyy Salmelan näkemykseen, että Pöntysen potilasta (potilas B) koskevat potilasasiakirjamerkinnät osoittavat osaltaan, että Pöntynen ei ole riittävällä tavalla perehtynyt yhdistelmähoitojen suosituksiin ja hänen tietonsa ja harkintakykynsä näyttäytyy puutteellisena.” 

Selityspyynnössä Valvira ei mainitse potilas B:n hoidossa olleen puutteita, tai että Valvira harkitsisi käyttävänsä potilas B:stä lausuttua Pöntystä vastaan. Pöntynen ei ole pystynyt puolustautumaan tätä väitettä vastaan. 


·         ”Näin ollen ja koska Pöntysen epäasianmukainen toiminta vaarantaa vakavasti hänen potilaidensa terveyttä ja turvallisuutta, Valvira katsoo olevan välttämätöntä potilasturvallisuuden varmistamiseksi rajoittaa Pöntysen oikeutta määrätä tiettyjä lääkkeitä.” 

Valviran rajoituspäätöksen väite siitä, että Pöntysen toiminta vaarantaa vakavasti hänen potilaidensa terveyttä ja turvallisuutta on ristiriidassa sen kanssa, että selityspyynnössä Valvira esittää potilasturvallisuuden saattaneen vaarantua yhden potilaan kohdalla. Myöskään asiantuntija Salmela ei esittänyt Pöntysen vaarantavan vakavasti yhdenkään potilaan terveyttä tai turvallisuutta.

Valvirassa on ilmeisesti joku toiminut lääketieteellisenä asiantuntijana, koska tällaista uutta tulkintaa (asiantuntijalääkäri Salmelan ja Valviran selityspyynnön ”saattanut vaarantua” on muuttunut päätöksessä ”vaarantaa vakavasti”) tuskin olisi voitu Valvirassa tehdä ilman asian uutta lääketieteellistä arviointia. Pöntynen on kysynyt, kuka Valvirassa on toiminut hänen asiassaan lääketieteellisenä asiantuntijana, mutta Valvira ei ole vastannut kysymykseen. Pöntynen ei myöskään ole saanut lausua tästä uudesta tulkintamahdollisuudesta ja siitä, mihin se perustuu.

[Toimitin hallinto-oikeudelle tämän asiaan liittyvän täydennyksen 22.12.2020]

Myöhemmin kohdassa 10.2. on myös huomio asiasta, jossa Valviralla on täytynyt olla sisäinen lääketieteellinen asiantuntija. Pöntynen ei ole saanut lausua kyseisestä asiasta.

 

·         ”Valvira katsoo edellä olevan perusteella olevan perusteltua potilasturvallisuuden vuoksi ratkaista asian ratkaisulauselmasta ilmenevällä tavalla.” 

Päätökseen on lisätty yllä mainitut argumentit, koska selityspyynnön mukaisilla perusteilla valvontalautakunnalla ei olisi ollut edellytyksiä rajoittaa Pöntysen ammattioikeuksia.

Pöntyselle ei ole siten annettu oikeutta menettelyyn, jossa hänellä olisi ollut mahdollisuus puolustautua perustuslain mukaisia ammatinharjoittamisoikeuksiaan koskevassa asiassa ennen sen ratkaisemista.


5.3. Valvira teki päätöksensä ennen kuin Pöntysen kuuleminen oli saapunut Valviraan

Valvira antoi Pöntyselle mahdollisuuden täydentää aikaisempaa selitystään 19.8.2020 saakka (liite 14).

Valviran esittelijä Saara Vallivaara ilmoitti kuitenkin 14.8.2020, eli viisi päivää ennen Pöntysen täydennyksen määräajan umpeutumista, että hän aikoo esitellä Pöntysen asian valvontalautakunnan kokouksessa 31.8.2020 siten, kuin selityspyynnön harkittavana olevat toimenpiteet kohdassa on todettu (liite 15).

Valvontalautakunnalle tultaisiin siis esittämään Pöntysen lääkärin oikeuksien rajoittamista riippumatta Pöntysen täydennyksen sisällöstä.

Valvira oli tehnyt tämänkin päätöksensä ennen kuin Pöntysen kuuleminen oli tapahtunut.

 

5.4. Pöntynen ei tiedä, mitä moitteita valvontalautakunnalle päätöstä varten annetussa päätösesityksessä on, eikä Pöntynen saanut lausua niistä

Pöntynen vaati (17.8.2020) nähtäväkseen valvontalautakunnalle lähetetyn päätösesityksen, jotta olisi voinut lausua siinä esitetyistä väitteistä.

Valvira kieltäytyi luovuttamasta päätösesitystä Pöntyselle (liite 16), vaikka Pöntynen nimenomaisesti vaati sitä tarkastettavakseen ennen 31.8.2020 valvontalautakunnan kokousta, jotta ehtisi lausua päätösesityksestä. Pöntynen ei tiedä, mitä väitteitä ja moitteita Valvira esitti valvontalautakunnalle, eikä voinut antaa niihin omaa vastinettaan.


Valvira ei ole vieläkään luovuttanut päätösesitystä eikä antanut asiasta valituskelpoista päätöstä, vaikka niitä on pyydetty.

Valittaja pidättää oikeuden täydentää tätä valitusta saatuaan Valviran päätösesityksen tai vaatimustaan koskevan valituskelpoisen päätöksen.

[Toimitin hallinto-oikeudelle tämän asiaan liittyvän täydennyksen 22.12.2020]

 

5.5. Vaatimus suullisesta kuulemisesta hylättiin

Pöntynen vaati sähköpostitse 28.8.2020 suullista kuulemista ja Salmelan kuulustelua Valviran valvontalautakunnassa seuraavin perustein (liite 17):

1.      Salmelan asiantuntijalausunnossa on useita ristiriitaisuuksia.

2.      Salmela jättää asiantuntijalausunnossaan mainitsematta, että kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidosta on endokrinologien keskuudessa oppikiista.

3.      Asiantuntijan suullinen kuuleminen on perusteltu tapauksissa, joissa asianosainen ei ole päässyt kuulustelemaan asiantuntijalausunnon laatijaa.

 

Valvira hylkäsi Pöntysen vaatimuksen suullisesta kuulemisesta.

Asiantuntijan suullinen kuuleminen on perusteltua tapauksissa, joissa asianosainen ei ole muutoin päässyt kuulustelemaan asiantuntijalausunnon laatijaa.

Esimerkkinä korkeimman oikeudenratkaisu KKO 2015:86, josta alla sitaatteja (lihavoinnit valittajan):

"17. Kuitenkin on pidetty tarpeellisena, että myös asiantuntijaa voidaan kuulla suullisesti. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 50 §:n 2 momentin (1052/1991) säätämiseen johtaneissa esitöissä (HE 15/1990 vp s. 117) asiantuntijan suullisen kuulemisen mahdollisuutta perusteltiin paitsi todistelun välittömyydellä myös asiantuntijatodistelun varmuuden lisääntymisellä silloin, kun asianosaisilla ja tuomioistuimella on mahdollisuus tehdä epäselvien tai riitaisten kysymysten osalta täydentäviä kysymyksiä asiantuntijalle. Mainitussa lainkohdassa edellytyksenä asiantuntijan kuulemiselle on kuitenkin asianosaisen vaatimus ja se, ettei kuulemista pidetä ilmeisen merkityksettömänä tai se, että tuomioistuin pitää kuulemista tarpeellisena. Vastaavalla tavalla asiantuntijan kuulemisesta säädetään vuoden 2016 alusta voimaan tulevassa oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 36 §:ssä."

"18. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimusten on katsottu edellyttävän, että vastaajalle on hänen halutessaan taattava tosiasialliset mahdollisuudet häntä vastaan esitetyn näytön riitauttamiseen. Vaikka ihmisoikeustuomioistuin onkin arvioinut, ettei asiantuntijoita voida täysin rinnastaa todistajiin, se on katsonut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksista seuraavan, ettei pelkästään mahdollisuus kirjallisen asiantuntijalausunnon johtopäätösten riitauttamiseen takaa riittävää puolustautumisoikeutta.  Useimmissa tapauksissa tosiasiallisen riitauttamismahdollisuuden takaamisen on katsottu edellyttävän asiantuntijan kuulustelemista henkilökohtaisesti tuomioistuimessa (ks. esim. Matytsina v. Venäjä 27.3.2014, kohdat 168 - 169)."

Vaikka yllä oleva esimerkki koskee oikeusistuinta, on Valviran valvontalautakunta tuomioistuimen tapaan toimiva elin (HE laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994): ”Terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatinharjoittamisoikeuksien poistamista ja rajoittamista sekä kurinpitorangaistuksia on käsitelty terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunnassa, joka on monijäseninen, tuomioistuimen tapaan toimiva elin.”

Yllä olevan perusteella suullinen kuuleminen olisi tullut järjestää, jotta asiantuntijalääkäri Salmelan asiantuntijalausunnossa esiintyneet ristiriitaisuudet olisi voitu selvittää, ja Pöntysen tosiasiallinen mahdollisuus näytön riitauttamiseen olisi taattu.

Valviran päätös on poistettava Valviran laiminlyötyä toistuvasti Pöntysen oikeutta tulla kuulluksi ja riitauttaa Salmelan johtopäätöksiä. 



6. ERIKOISLÄÄKÄRIVAATIMUS ON VIRHEELLINEN


T3-lääkevalmisteet eivät ole lääketieteellistä erityisosaamista vaativia hormonihoitoja. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea ei ole asettanut niiden käytölle erikoislääkärivaatimusta. Valviran päätös on poistettava sen sisältämän vakavan virheen vuoksi.

 

6.1. Asian tausta

Valviran päätöksen perusteluissa s. 20 todetaan: ”Valvira totesi jo aikaisemmassa päätöksessään (5.2.2018) pitävänsä erittäin huolestuttavana sitä, että Pöntynen on käyttänyt potilaidensa hoidossa huomattavan paljon lääketieteellistä erityisosaamista vaativia hormonihoitoja, joiden kohdalla hoidon toteutus ja seuranta tulisi tapahtua endokrinologin tai endokrinologiaan hyvin perehtyneen sisätautilääkärin toimesta ja koska hän ei ole kokenut sisätautilääkäri tai endokrinologi, hänen tulisi pidättäytyä T4+T3 yhdistelmähoitojen toteuttamisesta.”

Valvira viittaa tähän samaan asiaan päätöksen sivuilla 2, 8, 10 ja 21, yhteensä viisi kertaa.

Valvira on siis perustellut Pöntyselle antamaansa rajoitusta sillä, että Pöntynen on yleislääkärinä määrännyt potilailleen T3-lääkevalmisteita. Tämä Valviran perustelu on virheellinen, sillä T3-valmisteita saavat määrätä kaikki lääkärit. Valviralla ei ole toimivaltaa määritellä, että T3-lääkevalmisteita saisi käyttää hoidossa vain endokrinologi tai sisätautilääkäri.

 

6.2. Vain lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealla on toimivalta asettaa määräämisehtoja lääkevalmisteille

Lääkkeelle voidaan asettaa nk. määräämisehto, jolla lääke esimerkiksi rajataan vain jonkin lääketieteen erikoisalan määrättäväksi. Toimivaltainen viranomainen asettamaan lääkkeille määräämisehto on Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. Tämä käy yksiselitteisesti ilmi Pöntysen ja Fimean välisestä kirjeenvaihdosta (liite18).

Lääkelain 21§ 2 momentin mukaan:

”Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus voi liittää lääkevalmisteen myyntilupaan ehtoja, jos ne ovat tarpeen lääkkeen oikean ja turvallisen käytön varmistamiseksi.”

Fimealla ainoana toimivaltaisena viranomaisena on edellä mainitun lain nojalla mahdollisuus asettaa lääkevalmisteelle erillinen määräämisehto. Tällainen määräämisehto on esimerkiksi sellainen, jolla tiettyä lääkevalmistetta saa määrätä vain jonkin erikoisalan lääkäri. Mikään muu viranomainen tai taho ei voi asettaa tällaista määräämisehtoa, eikä muu taho voi täten määritellä jotakin tiettyä lääkevalmistetta vain jonkun erikoisalan määrättäväksi.

 

6.3. Fimea ei ole asettanut T3-lääkevalmisteille mitään määräämisehtoa

Fimea asettaa lääkevalmisteille määräämisehdon, mikäli lääkkeen turvallinen käyttö edellyttää sitä. Fimea ei ole asettanut T3-lääkevalmisteille määräämisehtoa. Tämä tarkoittaa, että myös yleislääkäri voi hoitaa potilaita T3-valmisteilla.

Fimean verkkosivuilla on tekstitiedosto laadituista määräämisehdoista. Yhdellekään T3-lääkevalmisteelle ei ole asetettu mitään tiedoston sisältämistä yli 450 mahdollisesta määräämisehdosta: https://www.fimea.fi/laakehaut_ja_luettelot/perusrekisteri (Määräämisehdot-tiedosto, liite 19)

Suomalainen lääkäriseura Duodecimin ylläpitämässä lääketietokannassa julkaistuissa lääkevalmisteiden valmisteyhteenvedoissa Fimean asettamat määräämisehdot mainitaan heti valmisteyhteenvedon alussa.

Valviran päätöksen s. 4 todetaan, että kaikkien selvityksessä mukana olleiden T3-hoitoa saaneiden potilaiden T3-lääkevalmisteena Pöntynen on käyttänyt Liothyroninia. Todettakoon, että Liothyronin on Suomessa yleisimmin määrätty synteettinen T3-lääkevalmiste.

Liothyronin-valmisteen Duodecim lääketietokannasta löytyvä valmisteyhteenveto (liite 20) ei sisällä mitään määräämisehtoa.

Valviralla ei ole toimivaltaa asettaa määräämisehtoja lääkevalmisteiden käytölle. Valviran väite siitä, että T3-lääkevalmisteita tulisi käyttää vain endokrinologian erikoislääkäri tai sisätautien erikoislääkäri, on virheellinen, eikä perustu lakiin eikä Fimean määräämisehtoihin. 


[Valitusta täydennetty 2.12.2020 toimittamalla hallinto-oikeudelle Fimealta saatu sähköpostivastaus (todiste 19a)]

 

6.4. Pöntynen on varmistanut oikeutensa hoitaa potilaitaan T3-hormonivalmisteilla Valviralta saamansa kirjallisen varoituksen jälkeen. 

Pöntynen varmisti kirjallisen varoituksen jälkeen asian Valviralta kysymällä 3.3.2018 lyhykäisyydessään:

 1. Saanko minä yleislääkärinä hoitaa potilaitani jatkossa T3-hormonilääkkeillä?

 2. Tuleeko minun Valviran mielestä pidättäytyä kokonaan T3-valmisteiden määräämisestä?

Valviran ryhmäpäällikkö Liukkonen vastasi Pöntyselle 26.3.2018 näin (liite 21):

”1) ammatinharjoittamisoikeuttanne (mukaan lukien kaikkien lääkkeiden määräämistä) ei ole rajoitettu, joten teillä on oikeus edelleen määrätä lääkkeitä lääkinnällistä tai lääketieteellistä tarkoitusta varten. Valvira ei ole siten rajoittanut oikeuttanne määrätä T3-hormonihoitoa.”

Valviran ryhmäpäällikkö Liukkonen antoi siis 26.3.2018 (Valviran kirjallisen varoituksen jälkeen) yksiselitteisesti ymmärtää, että Pöntynen voi kirjallisen varoituksen jälkeenkin hoitaa potilaita T3-valmisteilla. Liukkonen oli tietoinen, että Pöntynen on yleislääkäri eikä endokrinologi tai sisätautilääkäri.

Valviran Pöntyselle antaman vastauksen ja valituksenalaisen päätöksen välillä on siis selkeä ristiriita. Luottamuksensuojan perusteella Pöntyselle on oikeus odottaa, että Valviran antamat tiedot ovat paikkansapitäviä, ellei myöhemmin toisin ilmoiteta.

Oikeusasiamies on todennut (dnrot3999/4/12 ja 4007/4/12, liite 22):

”Yksityisen tulee voida luottaa siihen, ettei viranomaisen toiminta yllättäen tai ainakaan takautuvasti muutu siltä osin kuin se vaikuttaa yksityisen oikeuteen tai etuun rajoittavasti tai muuten negatiivisesti.” 

Valvira asettaa T3-lääkevalmisteiden määräämiselle ehtoja, vaikkei sille ole lääkelain 21 § 2 momentin mukaan asiassa toimivaltaa. Lisäksi Valvira rikkoo Pöntysen luottamuksensuojaa. Valviran päätös on tämän vuoksi kumottava.

  

  

7. T3-LÄÄKEVALMISTEIDEN MÄÄRÄÄMINEN EI OLE PÄÄTÖKSESSÄ MAINITTUA KOKEELLISTA HOITOA 


7.1. Mitä on kokeellinen hoito 

Termi ”kokeellinen hoito” mainitaan Valviran päätöksessä 13 kertaa. Kokeelliselle hoidolle ei kuitenkaan ole juridista eikä lääketieteellistä määritelmää.

STM:n alaisuudessa toimiva Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on ainoa virallinen taho, joka on selvittänyt kokeellista hoitoa ja laatinut 21.3.2016 siitä kannanoton (liite 23).

Kannanotossa ETENE kertoo, että terveydenhuollon antama kokeellinen hoito on hoitoa, jota ei ole hyväksytty osaksi tavanomaista hoitokäytäntöä yleensä sen vuoksi, että sen vaikutuksia ei vielä ole riittävästi tutkittu. Tällainen hoito on esimerkiksi vasta tutkimusvaiheessa oleva lääke.

Kokeellinen hoito voi myös olla markkinoilla olevan lääkkeen käyttämistä sellaiseen tarkoitukseen tai sellaiselle potilasryhmälle, johon valmistetta ei ole valmisteyhteenvedossa määritelty.

Kokeellisesta hoidosta puhutaan lääketieteen piirissä vakiintuneesti, vaikkakin ilman virallista määritelmää, esimerkiksi silloin, kun potilasta hoidetaan osana rekisteröityä lääketieteellistä kliinistä tutkimusta. Lääkkeitä voidaan myös joskus käyttää muuhun tarkoitukseen, kuin sen virallinen valmisteyhteenvedossa mainittu käyttöaihe. Tällöin puhutaan off label –hoidosta. Off label-hoito katsotaan kokeelliseksi hoidoksi. 

 

7.2. T3-lääkevalmisteiden määrääminen kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoon ei täytä kokeellisen hoidon kuvausta 

Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoito T3-lääkevalmisteilla ei ole ETENE:n kannanoton tai vakiintuneen lääketieteen käytännön mukaista kokeellista hoitoa. T3-lääkevalmisteet eivät ole uusia, vasta tutkimusvaiheessa olevia lääkkeitä. Päinvastoin. Ne ovat olleet määrättävissä vuosikymmeniä kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoon.

Eläinperäisiä T3-hormonia sisältäviä lääkkeitä on käytetty jo yli 100 vuotta ja ne ovat yksi vanhimpia käytössä olevia lääkkeitä. Synteettiset T3-lääkevalmisteet saivat myyntiluvan ensimmäisen kerran USA:ssa jo vuonna 1956 kauppanimellä Cytomel (liite24, valmisteyhteenvedon sivu 1). 

Kaikkien T3-lääkevalmisteiden virallinen, lääkkeen valmisteyhteenvedossa oleva indikaatio eli käyttöaihe on kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi). Näiden lääkkeiden määrääminen kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoon ei siis ole myöskään nk. off label -hoitoa. 

T3-lääkevalmisteiden käyttö käyttöaiheensa mukaisesti kilpirauhasen vajaatoimintaan valmisteyhteenvedon mukaisilla annoksilla ei ole kokeellista hoitoa. Valviran väite kokeellisesta hoidosta on virheellinen. 

 

7.3. Valviran ylijohtaja ja Valviran valvontalautakunnan puheenjohtaja Markus Henriksson pitääkin T3-lääkevalmisteiden määräämistä ”epätyypillisenä hoitona” 

Valviran ylijohtaja Markus Henriksson käytti elokuussa 2020 Pöntysen kanssa käymässään puhelinkeskustelussa T3-hormonihoidoista termiä ”epätyypillinen hoito”. 

Pöntysen kysyessä Henrikssonilta asiasta, Henriksson piti kokeellista ja epätyypillistä hoitoa selkeästi eri asioina. Henriksson ei siis pitänyt T3-hormonihoitoja kokeellisena hoitona.

Myös Valviran ryhmäpäällikkö Kirsi Liukkonen vahvistaa 28.8.2020 lähettämässään sähköpostissa (liite 25) kokeellisen ja epätyypillisen hoidon olevan Valviran mielestä eri asioita. 

Pöntysellä on oikeus olettaa, että Valviran ylijohtaja Henrikssonin kanta siitä, että T3-lääkevalmisteiden käyttö ei ole kokeellista hoitoa, on voimassa myös Pöntysen valvonta-asiassa. 

Henriksson toimi Valviran valvontalautakunnan puheenjohtajana, kun Pöntysen ammattioikeuksia rajoitettiin 31.8.2020. Valvira perusteli Pöntysen ammattioikeuksien rajoittamista ”kokeellisen hoidon” toteuttamisella mainiten sen 13 kertaa, vaikka kokouksen puheenjohtaja itse oli aikaisemmin pitänyt T3-valmisteiden määräämistä ”epätyypillisenä hoitona”. 

Henrikssonin kanssa käyty puhelu on kuunneltavissa liitteenä (liite 26) toimitetulta muistitikulta (epätyypillisestä ja kokeellisesta hoidosta puhutaan 11:35 ja 13:55).

 

Lisäksi tulee huomata, että kokeellisella hoidolla ei ole virallista juridista tai lääketieteellistä määritelmää, mutta sillä on joitakin vakiintuneita käyttömuotoja, kuten esitetty kohdassa 7.1. Epätyypillinen hoito taas on termi, joka on täysin vailla juridista tai lääketieteellistä määritelmää tai sisältöä eikä ole tiedossa, mitä ylijohtaja Henriksson tarkoittaa käsitteellä epätyypillinen hoito. 

Valvira ei voi perustaa päätöstään termeihin ja käsitteisiin, joilla ei ole mitään juridista tai lääketieteellistä määritelmää. Ilman määritelmää on mahdoton päätellä, mitä termeillä (juridisesti) tarkoitetaan, ja kuinka kyseisiä termejä voidaan käyttää ammattioikeuksien rajoittamisen perusteena. 

 

7.4 Valvira viittaa virheellisesti aikaisempaan päätökseen, jossa T3-hoitoa ei ole nimetty kokeelliseksi hoidoksi 

Valvira toteaa päätöksen perusteluissa (s. 18):

”Saadun selvityksen perusteella lääkäri Pöntynen on jatkanut Valviran 5.2.2018 hänelle antaman kirjallisen varoituksen jälkeen useiden potilaiden kokeellista hoitoa käyttäen omiin teorioihinsa perustuvia hoitomenetelmiä määräten muun ohella kilpirauhashormoneja potilailleen omilla kriteereillään…”

Valvira antaa päätöksen s. 1 virheellisesti ymmärtää, että Pöntysen aiemmin saama kirjallinen varoitus olisi perustunut kilpirauhassairauksien kokeellisten hoitomenetelmien käyttöön. Valviran 5.2.2018 antamassa kirjallisessa varoituksessa (dnro V733701/2017) Valvira ei kuitenkaan mainitse kilpirauhassairauksien hoidon olevan kokeellista millään käytettävissä olevilla T4- tai T3-hormonivalmisteilla. Valvira viittaa valituksenalaisessa rajoituspäätöksessään ensimmäistä kertaa termillä ”kokeellinen hoito” kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoon T3-valmisteilla. Valviran viittaus aikaisemman kirjallisen varoituksen sisältöön on virheellinen. 


7.5. Valvira kieltäytyy ottamasta kantaa T3-hoidon luonteeseen 

Valviran päätöksen ristiriitaisuuksien johdosta Pöntynen tiedusteli Valviran näkökantaa kokeelliseen hoitoon sähköpostitse (liite 27). 

Valvira kieltäytyy toistuvasti ilmoittamasta näkökantaansa siitä, onko T3-lääkevalmisteiden määrääminen kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoon Valviran mielestä 

                                i.      lääkeyhtiön antaman valmisteyhteenvedon ja Duodecimin lääketietokannan valmisteyhteenvedon mukaista hoitoa, kun lääkäri määrää lääkettä edellä mainittujen valmisteyhteenvetojen mukaisilla annoksilla,

                               ii.    yleisten hoitokäytäntöjen ja -suositusten mukaista hoitoa,

                             iii.    epätyypillistä hoitoa,

                             iv.      kokeellista hoitoa? 

Valvira kieltäytyy vastaamasta tähän sähköpostitse esitettyyn kysymykseen. 

 

7.6. Pöntysen potilailleen määräämä T3-hoito on ollut lääkevalmisteen yhteenvedon mukaista hoitoa 

Valviran väite, että Pöntynen olisi harjoittanut kokeellista hoitoa hoitaessaan T3-valmisteilla, ei pidä paikkaansa. T3-lääkkeet eivät ole kokeellisia lääkkeitä, eikä niiden käyttö käyttöaiheensa mukaisesti kilpirauhasen vajaatoimintaan ole kokeellista hoitoa. Pöntynen on lisäksi käyttänyt näitä lääkkeitä niiden Duodecimin lääketietokannassa julkaistun valmisteyhteenvedon mukaisilla annoksilla. 

Valviran päätöksen s. 4 todetaan, että kaikkien selvityksessä mukana olleiden T3-hoitoa saaneiden potilaiden T3-lääkevalmisteena Pöntynen on käyttänyt Liothyronin-valmistetta. Liothyronin on siis Suomessa yleisin synteettinen T3-lääkevalmiste.

Jokaisella T3-hoitoa saaneella potilaalla oli todettu kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi), joskin monella diagnoosi oli tehty ennen 8.2.2018. Tämän vuoksi asiantuntijalausunnon antanut Salmela ei voinut varmistaa diagnoosia sairauskertomuskopioista (Valvira pyysi vain 8.2.2018 jälkeen laaditut sairauskertomuskopiot). Jokainen kilpirauhaspotilas käytti T3-lääkevalmisteen lisäksi tyroksiinia. Pöntysen potilailleen antama T3-hoito oli näin ollen Duodecimin lääketietokannassa julkaistun Liothyronin-valmisteen valmisteyhteenvedon (liite 20) mukaista hoitoa.

Yhdenkään Pöntysen potilaan Liothyronin-annos ei ylittänyt valmisteyhteenvedon (liite 20) mukaista normaalia hoitoannosta.

T3-lääkkeiden käyttö hoitoaiheen mukaisesti valmisteyhteenvedon mukaisilla annoksilla ei ole kokeellista hoitoa. Pöntynen on käyttänyt T3-valmisteita valmisteyhteenvedon mukaisilla annoksilla ja virallisen käyttöaiheen mukaisesti. 

Kokeellinen hoito ei liity millään tavoin Pöntysen potilailleen antamiin hoitoihin. Valviran päätös on tämän vuoksi kumottava.

 

 

8. PÄÄTÖS PERUSTUU VASTOIN VALVIRAN OMIA OHJEITA PELKKÄÄN MAHDOLLISUUTEEN 

8.1. Valviran ohjeet asiantuntijoilleen

Valvira on julkaissut verkkosivuillaan ohjeet asiantuntijalausuntojen laatimiseksi. Ohjeet on suunnattu Valviran käyttämille asiantuntijoille, eikä Valvira rajaa ohjeittensa ulkopuolelle mitään erikoisalaa. Näin ollen ohjeet koskevat myös endokrinologi Pasi Salmelaa, joka on antanut asiantuntijalausunnon käsiteltävässä asiassa.

Ohjeiden kohdassa Lausunnon sisältö todetaan seuraavaa (liite 6):

”Asiantuntijalausunnosta on tarvittaessa käytävä ilmi tapahtuman ja seurauksen välinen syy-yhteys. Syy-yhteyttä koskevassa lausunnossa tulisi lausua myös syy-yhteyden todennäköisyydestä. Syy-yhteyden varmuus on vakiintuneesti ilmaistu viitenä asteena

a) erittäin todennäköinen,

b) jokseenkin todennäköinen,

c) mahdollinen,

d) jokseenkin epätodennäköinen,

e) erittäin epätodennäköinen.

”Mahdollinen” on mitäänsanomaton todennäköisyyden aste eikä pelkkää mahdollisuutta voida käyttää ratkaisuperusteena. Syy-yhteyttä koskevissa lausunnoissa on sinänsä voitava käyttää ”mahdollinen”-arviota, mutta se merkitsee ainoastaan, että syy-yhteyttä ei ole suljettu pois.”

Valvira väittää päätöksessään, että Pöntysen mukaan ”mahdollinen on mitäänsanomaton todennäköisyyden aste eikä pelkkää mahdollisuutta voida käyttää ratkaisuperusteena”.

Valviran väite on virheellinen, sillä kyseinen lause on suoraan Valviran omilta verkkosivuilta.


8.2. Salmela lausuu syy-yhteydestä yksiselitteisesti

Valvira nimeää selityspyynnössään ja päätöksessään ainoastaan yhden potilaan (potilas A), jonka kohdalla potilasturvallisuus on voinut vaarantua. Tämä perustui hetkellisesti korkeahkona käyneeseen yksittäiseen laboratorioarvoon.

Muiden selvityksessä mukana olleen kymmenen (8 aikuista ja 2 lasta) potilaan kohdalla Valvira ei nähnyt viitteitä potilasturvallisuuden vaarantumisesta.

Olennaista siis on, mitä Salmela lausuu Pöntysen kyseiselle potilaalle (potilas A) antaman hoidon ja potilasturvallisuuden vaarantumisen välisestä syy-yhteydestä.

Salmela lausuu potilas A:sta seuraavasti:

”Pöntysen toiminta on siten voinut vaarantaa potilasturvallisuutta ja on sen takia moitittavaa.”

Myös Valvira käyttää syy-yhteydestä Salmelan termiä ”on voinut” valituksenalaisessa päätöksessään.

Salmela ja Valvira poikkeavat vakiintuneesta ilmaisusta ottaessaan kantaa potilas A:n saaman hoidon ja potilasturvallisuuden vaarantumisen väliseen syy-yhteyteen käyttäessään termiä ”on voinut”. Käytetyn ilmaisun "on voinut" voidaan kuitenkin tulkita tarkoittavan Valviran ohjeen kohtaa ”c) mahdollinen”. Mikään muu Valviran syy-yhteyttä koskeva viisiportainen varmuus ei sovi Salmelan käyttämään syy-yhteyteen ”on voinut”.

 

8.3. Valviralla ei ole lainkaan näyttöä potilasturvallisuuden vaarantumisesta

Valviran verkkosivuilta löytyvän ohjeen asiantuntijalausunnon laatimiseksi mukaan ”mahdollinen” on mitäänsanomaton todennäköisyyden aste, eikä pelkkää mahdollisuutta voi käyttää ratkaisuperusteena.

Valvira ei esitä potilas A:n saaman hoidon lisäksi mitään muita potilasturvallisuuden vaarantumiseen liittyviä yksilöityjä väitteitä selityspyynnössään ja päätöksessään.

Pöntysen potilas A:lle antaman hoidon ja potilasturvallisuuden vaarantumisen välinen syy-yhteys on ainoastaan mahdollinen eikä pelkkää mahdollisuutta voida Valviran omien ohjeiden mukaan käyttää ratkaisuperusteena. Valviran päätös on tämän vuoksi poistettava.

 

 

9. SALMELAN ASIANTUNTIJALAUSUNNON LÄÄKETIETEELLISISTÄ VIRHEISTÄ 

9.1. Salmelalla oli asiantuntijalausuntoa varten käytettävissään vain 8.2.2018 jälkeen laaditut potilasasiakirjat

Valvira on pyytänyt ja toimittanut Salmelalle ainoastaan 8.2.2018 jälkeen laaditut potilasasiakirjat. Toimitetuista potilasasiakirjoista Salmela ei ole voinut tehdä perusteltuja johtopäätöksiä Pöntysen pitkäaikaisille potilailleen ennen kyseistä päivämäärää antamista hoidoista. Salmelan olisi tullut vaatia ja Valviran olisi tullut toimittaa Salmelalle kyseisten potilaiden kaikki potilasasiakirjat.


9.2. Liotyroniinireseptien määrä

Valvira toteaa Salmelan tavoin, että Pöntysen kirjoittamien liotyroniinireseptien (T3-hormoni) määrä on huomattava.

”Huomattava määrä” johtuu siitä luonnollisesta syystä, että Valvira on kaikista Kelalta tilaamistaan Pöntysen reseptitiedoista (satoja potilaita) poiminut erikseen kahdeksan potilasta, joita Pöntynen on hoitanut T3-lääkkeillä, ja on pyytänyt näistä T3-hoidoista Salmelalta lausunnon. Liotyroniinireseptien määrä on tietenkin suhteessa suuri, kun poimitaan erikseen vain ne potilaat, jotka ovat saaneet Pöntyseltä liotyroniinireseptin. 

Pöntysen kirjoittamien liotyroniinireseptien määrä tosin todennäköisesti on suurempi kuin keskimäärin lääkäreillä. Tämä johtuu siitä, että potilaat hakeutuvat mieluiten sellaisille lääkäreille, joilta kokevat saavansa parhaiten apua sairauteensa ja jotka ovat harjaantuneet käyttämään T3-hormonivalmisteita. 

Pöntynen on perehtynyt jo vuosia kansainvälisiin kilpirauhastutkimuksiin ja erityisesti T3-hoitoon. Pöntysen kiinnostus T3-hoitoa kohtaan johtuu yksinkertaisesti siitä syystä, että moni Pöntysen kilpirauhaspotilaista kärsi edelleen kilpirauhasen vajaatoiminnan oireista T4-tyroksiinihoidosta huolimatta. T3-lääke, liotyroniini, on kilpirauhasen vajaatoimintaan tarkoitettu lääke, jota Pöntynen on käyttänyt tyroksiinin lisänä potilailla, joiden oireet eivät ole poistuneet pelkällä tyroksiinihoidolla.

Perehtyminen johonkin tiettyyn lääketieteen hoitoon edistää tämän hoidon laatua ja turvallisuutta. Kokemus lisää kiistatta potilasturvallisuutta. Kokemus T3-hoitojen toteuttamisesta selittää sen, ettei Pöntysen kilpirauhashoidoista ole aiheutunut yhtään potilasvahinkoa koko Pöntysen uran aikana. Pöntysen perehtyminen ja vankka kokemus selittävät myös sen, ettei Salmela löytänyt kiistatonta syy-yhteyttä Pöntysen toteuttaman T3-hoidon ja potilasturvallisuuden vaarantumisen väliltä.

Valviran toteama Pöntysen huomattava kokemus T3-hoidon toteuttamisessa tulee katsoa Pöntysen eduksi asiaa ratkaistaessa, eikä sitä voi käyttää perusteena Pöntysen ammattioikeuksien rajoittamiselle.


9.3. Valvira ei huomioi reseptihaun ulkopuolella kirjoitettuja tyroksiini-reseptejä

Valvira väittää, että Pöntynen on kirjoittanut joillekin potilaille vain liotyroniinia eikä lainkaan tyroksiinia. Monen Pöntysen potilaan tyroksiinilääkitys on kuitenkin uusittu toisessa terveydenhuollon yksikössä, esimerkiksi terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa.

Lisäksi tyroksiinin lääkemääräys on voimassa kaksi vuotta, kun taas erityisluvan vaativa liotyroniinin lääkemääräys on voimassa vain vuoden. Tämän vuoksi liotyroniinia ja tyroksiinia määrätään potilaalle usein eri aikaan. Valvira on pyytänyt Kelalta selvityksen Pöntysen lääkemääräyksistä liian suppealta ajanjaksolta asian selvittämiseksi.

Valviran väite, että Pöntynen on määrännyt potilailleen vain liotyroniinia eikä lainkaan tyroksiinia ei siis perustu tosiasioihin. Pöntynen on joko määrännyt tyroksiinia Kelalta pyydetyn ajanjakson ulkopuolella, tai potilas on saanut lääkemääräyksen toisesta terveydenhuollon toimintayksiköstä.

Valviran edellä mainittu perustelulausuma ei vastaa tosiasioita.


10. POTILASTURVALLISUUDESTA


10.1. Potilas A:n hoidosta

Potilas A on ainoa selvityksessä mukana ollut potilas, jonka kohdalla Valvira väittää, että potilasturvallisuus on voinut vaarantua.

Salmela esittää perusteluksi sen, että potilas A:n yksi T3V-laboratorioarvo oli yhdessä mittauksessa hetkellisesti yli viiterajan. Salmela on jättänyt lausunnossaan huomiotta Pöntysen nopean ja ennakoivan reagoinnin tilanteeseen. Pöntynen tauotti potilas A:n T3-lääkityksen jo ennen T3V-laboratoriotuloksen valmistumista ja varmisti 10 päivän kuluttua, että T3V-arvo oli laskenut normaaliksi.

Viiterajan ylittävä T3V-arvo viittaa liian suureen T3-lääkeannokseen. Pöntynen ilmoitti Valviralle olevansa samaa mieltä Salmelan kanssa siitä, että liian suuri T3-lääkeannos on haitallista potilaalle. Pöntynen myös ilmoitti pyrkivänsä aina toteuttamaan T3-hoitoa siten, että T3V-arvo pysyy viitealueella.

Pöntynen on kuitenkin Salmelan ja Valviran kanssa eri mieltä siitä, että hetkellisesti viiterajan ylittävää T3V-arvoa voitaisiin käyttää asiayhteydestä irrotettuna ainoana perusteena lääkärin ammattioikeuksien rajoittamiseen. Valvira itse toteaa 31.8.2020 päätöksessään, että ”potilasturvallisuudessa on aina kysymys koko hoitokokonaisuuden turvallisuudesta”. Pöntynen on aina varmistanut potilasturvallisuuden toteutumisen työssään. Pöntynen on toiminut näin myös potilas A:n kohdalla.

Potilas A oli käyttänyt T3-lääkehoitoa vuosia ilman haittavaikutuksia. Hän oli hyötynyt saamastaan hoidosta objektiivisesti (mm. työkyvyn palaaminen, mielialalääkityksen purkaminen) ja subjektiivisesti. T3-hoidon aikana seurattiin säännöllisesti hänen T3V-arvoaan, eikä se ollut koskaan aikaisemmin ylittänyt viiterajaa.

Heinäkuussa 2018 tavanomaisessa määräaikaiskontrollissa T3V-arvo oli 4.2 pmol/l (viitealue 3.5-6.5 pmol/l). Arvo oli turvallisesti viitealueella, minkä myös Salmela huomioi lausunnossaan.

Elokuussa 2018 potilas A sai hengitystieinfektion, jonka aiheuttamien oireiden vuoksi hän kävi Pöntysen vastaanotolla. Pöntynen teki kliinisen tutkimuksen, tarkisti sydänfilmin ja tarkisti mm. sykkeen (71/min), joka ei viitannut liian suureen T3-lääkeannokseen. Pöntynen tauotti kuitenkin T3-lääkkeen varotoimenpiteenä, ja ohjelmoi ylimääräisen T3V-laboratoriomittauksen tehtäväksi 16.8.2018.

Pöntynen totesi potilas A:n potilasasiakirjoissa 20.8.18, että T3V-arvo on liian korkea 9.0 pmol/l (viitealue 3.5-6.5 pmol/l) ja T3-lääkkeen tauottaminen oli oikea ratkaisu. Pöntynen toimitti kyseiset potilasasiakirjat Valviralle, joka toimitti ne Salmelalle asiantuntijalausuntoa varten.

Vain kymmenen päivää myöhemmin 30.8.2018 Pöntynen kirjasi potilasasiakirjoihin T3V-arvon laskeneen hyvin ja olevan nyt tavoitetasolla (T3V-arvo 5.2 pmol/l, viitealue 3.5-6.5 pmol/l). Pöntynen varmisti siis nopeasti, että tekemänsä hoitopäätökset ovat korjanneet T3V-arvon, ja riskiä liian suuresta T3-lääkeannoksesta ei enää ollut.

On epävarmaa, miksi potilaan T3V-arvo yhtäkkiä nousi. Ehkä syynä oli hengitystieinfektio, mutta asiaan ei ole varmuutta. Arvo laski T3-lääkkeen tauotuksen jälkeen 10 päivän sisällä normaaliksi.

Salmela mainitsee lausunnossaan ainoastaan viiterajan ylittäneen T3V-arvon eikä lausu mitään T3-lääkkeen tauottamisesta. Salmela haluaa antaa vaikutelman, että Pöntynen ei olisi tehnyt mitään huomattuaan potilas A:n liian korkean T3V-laboratorioarvon, vaikka Pöntynen oli tauottanut lääkkeen jo ennakolta ja varmisti, että laboratorioarvo oli laskenut normaaliksi.

 

10.2. Valvira on päätöksessään muuttanut Salmelan tulkintaa

Salmela ei asiantuntijalausunnossa maininnut mitään siitä, että Pöntynen oli jo etukäteen tauottanut potilas A:n T3-lääkkeen.

Valvira taas väittää päätöksessään, että potilas A:n potilasturvallisuus oli voinut vaarantua, vaikka asiassa otetaan huomioon se, että Pöntynen on tauottanut tilapäisesti potilas A:n T3-lääkityksen.

Tällaista johtopäätöstä varten Valvirassa on täytynyt olla lääketieteellinen asiantuntija. Pöntynen ei ole saanut lausua kyseisestä johtopäätöksestä eikä Pöntyselle ole kerrottu tiedusteluista huolimatta, kuka Valviran lääketieteellisenä asiantuntijana on toiminut. 

[Toimitin hallinto-oikeudelle tämän asiaan liittyvän täydennyksen 22.12.2020]

 

10.3. Salmela jättää lausunnossaan kokonaan huomiotta kirjauksen 10 vrk kuluessa normaalistuneesta T3V-arvosta.

Salmela väittää potilas A:n hoidon seurantaa puutteelliseksi. Salmela väittää lausunnossaan, että Pöntynen olisi tarkastanut T3V-arvon seuraavan kerran vasta joulukuussa 2018, vaikka Pöntynen on todennut Valviralle toimittamissaan potilasasiakirjoissa T3V-arvon normaalistuneen elokuussa jo 10 päivän kuluttua korkeasta mittaustuloksesta.

Salmelan väite on virheellinen. Salmela on perehtynyt huolimattomasti hänelle asiantuntijalausuntoa varten toimitettuihin potilasasiakirjoihin.

 

10.4. Yhteenveto potilas A:n hoidosta

Yhteenvetona voidaan todeta, että yhden kerran tilapäisesti yli viiterajan noussut T3V-laboratorioarvo ei aiheuttanut potilas A:lle haittoja. Kyseinen poikkeava T3V-arvo ei välttämättä ollut edes seurausta Pöntysen potilas A:lle määräämästä hoidosta.

Salmelan lausunnosta puuttuvat kaikki Pöntysen kannalta oleelliset lääketieteelliset tosiasiat. Tästä huolimatta Salmela ei väitä potilasturvallisuuden konkreettisesti vaarantuneen edes potilas A:n kohdalla.

Salmelan potilas A:sta lausuma ei vastaa potilas A:n potilasasiakirjoihin kirjattuja tosiasioita. Salmelan lausunnon juridinen ja lääketieteellinen arvo on tämän vuoksi olematon, eikä sitä voida käyttää perusteena Pöntysen ammattioikeuksien rajoittamiselle. Valviran päätös on tämän vuoksi kumottava.

 

 

11. PÄÄTÖS EI OLE OIKEASUHTAINEN JA RIKKOO YHDENVERTAISUUSPERIAATETTA 

11.1. Toistuvat rikokset potilaita kohtaan eivät olleet riittävä peruste ammattioikeuksien rajoittamisella

Valviran ryhmäpäällikkö Kirsi Liukkonen antoi 30.10.2020 julkaistuun Helsingin Sanomien uutiseen (liite 28) lääkärien ammattioikeuksien rajoittamiseen liittyvän järkyttävän kommentin.

Uutisessa kerrottiin lääkäristä, joka sai ehdollista vankeutta potilaisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista. Käräjäoikeus totesi, että potilaat olivat poikkeuksetta olleet vastaanotolla tapahtuneista seksuaalirikoksista hyvin ahdistuneita, ja heille aiheutui pitkäaikaista psyykkistä oireilua. Lääkäri määrättiin maksamaan uhreille korvauksia kärsimyksistä ja tilapäisestä haitasta yhteensä 19 000 euroa.

Pelkästään käräjäoikeuden päätöksen perusteella voidaan todeta, että lääkärin toiminnan seurauksena potilasturvallisuus on kiistatta vaarantunut. Tästä huolimatta lääkärin ammattioikeutta ei ole rajoitettu.

Liukkonen perustelee uutisessa, miksi kyseisen lääkärin ammatinharjoittamiseen ei puututtu: ”Tämä on niin vahva puuttuminen perusoikeuteen tehdä työtä, että meillä täytyy olla hyvät perusteet siihen [oikeuden rajoittamiseen tai poistamiseen]”.

Kyseisessä tapauksessa lääkäri tuomittiin useamman potilaansa seksuaalisesta hyväksikäytöstä potilashoidon aikana. Hänet myös irtisanottiin työtehtävistään. Hän ei ole näistä seikoista huolimatta saanut seuraamuksia Valviralta, vaikka julkisuudessa on kerrottu useamman hänen potilaistaan tarvinneen hyväksikäytön vuoksi ammattiapua.

 

11.2. Valviran päätös rikkoo yhdenvertaisuusperiaatetta eikä ole oikeasuhtainen

Toistuva rikos potilaita kohtaan ei siis Valviran mukaan ole riittävä peruste lääkärin ammattioikeuksien rajoittamiselle.

Kuinka yksi hetkellisesti poikkeavana käynyt laboratorioarvo (T3V), josta ei aiheutunut potilaalle vahinkoa, voi olla riittävä peruste Pöntysen ammattioikeuksien rajoittamiselle? Varsinkaan, kun edes asiantuntijalääkäri Salmela ei pidä potilasturvallisuuden vaarantumista asian vuoksi varmana, eikä näe muiden potilaiden kohdalla mitään potilasturvallisuuden vaarantumiseen viittaavaa.

Jos seksuaalirikoksista tuomittu saa jatkaa potilaittensa hoitoa ja mahdollista hyväksikäyttöä rikostuomiosta huolimatta, on käsittämätöntä, että hyviä hoitotuloksia ja potilailta julkista kiitosta ja tukea saanut Pöntynen olisi potilaille sanotunlaisista rikoksista tuomittua vaarallisempi.

Pöntysen ammattioikeuksien rajoittaminen ei ole ylipäätään oikeasuhtainen turvaamistoimenpide, minkä lisäksi se rikkoo yhdenvertaisuusperiaatetta.

 

 

12. ARVOVALTAKYSYMYS JA MOTIIVINA KOSTO 


Pöntynen on tuonut julkisuuteen Valviran ja Suomen Endokrinologiyhdistyksen väärinkäytöksiä sekä puolustanut julkisesti lääkärin autonomiaa ja potilaiden oikeutta hyvään hoitoon vuodesta 2017 alkaen.

Pöntysen blogikirjoitukset ja YouTube-videot ovat asettaneet Valviran, sen käyttämät asiantuntijat sekä Valviran valvontalautakunnan jäsenet julkisuuden valokeilaan.

Liitteenä esimerkkejä Pöntysen blogikirjoituksista (liite 29) ja videoista (liite 30, muistitikku).

On ilmeistä, että Salmela ja Valvira, laajasti ymmärrettynä, tuntevat tulleensa loukatuiksi ja vastaavat sen vuoksi kokemaansa pyrkimällä rajoittamaan/rajoittamalla Pöntysen perustuslaillista oikeutta harjoittaa ammattiaan.

Valviran päätöksellä ei kuitenkaan ole tosiasiallisia perusteita. Pöntysellä ei ole ollut tosiasiallista mahdollisuutta riitauttaa Valviran hankkimaa olematontakaan näyttöä. Päätös ei ole potilasturvallisuuden kannalta välttämätön eikä oikeasuhtainen.  

Menettelyllään ja päätöksellään Valvira osoittaa, ettei se kunnioita puolueetonta asian käsittelyä. Mahdollisesti kysymys onkin Valviran arvovallasta, ei potilasturvallisuudesta.

 

 

Pöntynen pidättää itsellään lainmukaisen oikeuden halutessaan julkaista tämän valituksen ja muuta kyseisen asian oikeuskäsittelyyn liittyvää blogissaan, arkaluonteiset tunnistetiedot poistettuina.

 

 Kuopiossa 23.11.2020

  

Ville Pöntynen, yleislääkäri, Kuopio

 

 

 

Liitteet/viitteet:

(1)    Saantitodistus

(2)    Valviran 31.8.2020 antama päätös (dnro V/40096/2018)

(3)    Valviran antama 5.2.2018 kirjallinen varoitus (dnro V/33701/2017)

(4)    Johtaja Holin 20.2.2018 lähettämä sähköposti ylitarkastaja Makkoselle

(5)    Esittelijä Vallivaaran sähköposti johtaja Holin osallisuudesta asiankäsittelyyn

(6)    Valviran verkkosivujen ohjeet asiantuntijoilleen

(7)    Asiantuntijan juridinen asema ja vastuu, Esittelijäneuvos Arja Myllynpää, Valvira, dia asiantuntijan esteellisyydestä

(8)    Liukkosen 3.7.2020 sähköposti, oppikiistan olemassaoloon ei oteta kantaa

(9)    Suomen Kuvalehden artikkeli 3.7.2020 ”Kiista hormonista”

(10) Endokrinologi Ilvesmäen oppikiistan osoittava näkemys Kilpi-lehdessä

(11) Professori Välimäen oppikiistan osoittava luentotiivistelmä Kilpi-lehdessä

(12) Professori Välimäen oppikiistan osoittava kommentti Kilpi-lehdessä

(13) Valviran 20.6.2019 päivätty selityspyyntö

(14) Vallivaaran 7.8.2020 sähköposti täydennyksen määräajasta

(15) Vallivaaran 14.8.2020 sähköposti päätösesityksen sisällöstä

(16) Vallivaaran 17.8.2020 sähköposti kieltäytyminen päätösesityksen luovuttamisesta

(17) Vaatimus suullisesta kuulemisesta (toimitettu 28.8.2020)

(18) Pöntysen ja Fimean väliset sähköpostit

(19) Lääkevalmisteiden määräämisehdot

(20) Liothyronin-valmisteyhteenveto

(21) Liukkosen sähköposti 26.3.2018, T3-hormonihoitojen määräämistä ei ole rajoitettu

(22) Oikeusasiamiehen päätös 20.11.2013

(23) ETENE:n kannanotto kokeellisesta hoidosta

(24) Cytomel-valmisteyhteenveto, sivu 1

(25) Ryhmäpäällikkö Kirsi Liukkosen 28.8.2020 sähköpostivastaus epätyypillisestä ja kokeellisesta hoidosta

(26) Puhelu ylijohtaja Henrikssonin kanssa 11.8.2020 (muistitikulla)

(27) Vallivaaran sähköposti 27.10.2020 kieltäytyminen ottamasta kantaa T3-hoidon luonteeseen

(28) Helsingin Sanomien uutinen 30.10.2020

(29) Vain yhden laboratorioarvon tähden -blogikirjoitus

(30) Törkeimmät Valviran ilmiantajat -YouTube-video (muistitikulla)

 

Tämä valitus ja sen liitteet (liitettä 3, Valviran kirjallinen varoitus, lukuun ottamatta) löytyvät sähköisessä muodossa liitteenä toimitetulta muistitikulta. Sähköisessä muodossa myös valituksen linkit toimivat.


Kommentit

  1. Uskomaton suoritus Ville! Olen ihan häkeltynyt siitä tietomäärästä, mitä olet kasannut kokoon.

    Mitä Valvira pystyy vastaamaan tähän? Mitä hallinto-oikeus pystyy sanomaan tähän?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valviran vastauksia minäkin kovasti kaipaan, varsinkin valituksen kohdissa 5.2 ja 10.2 esitettyihin kysymyksiin. Toivottavasti hallinto-oikeus vaatii Valviralta vastaukset.

      Mielestäni nyt mitataan myös hallinto-oikeuden oikeudenmukaisuutta. Päätöstä saataneen odottaa pitkään...

      V

      Poista
    2. Ei välttämättä ole huono asia, jos päätös menee seuraavalle hallituskaudelle :) toivottavasti vaihtuu myös vastaava ministeri. Kiuru ei ole saanut mitään aikaan.

      Poista
  2. KERROSTALON kokoinen kiitos Ville urakastasi! Valtava ponnistus, johon harvan energia riittäisi (ja sen varaanhan viran taakse piiloutuvat päsmärit laskevatkin). Kyllähän tästä seurauksia tulee olemaan, alkaa kilpparipotilaatkin tympääntyä vallan väärinkäyttöön, ja puutteellisesti potilaitaan hoitavien kultapossukerholaisten päsmäröintiin. Turha on huonosti hoidetun potilaan valittaa hoitamattomuudestaan mihinkään viralliseen instanssiin, siellä vain istutaan turvallisesti ja omahyväisenä virkapöydän takana, ja kopioi-liitä-päätöksiä, joissa kiistetään ongelmat, lähetellään potilaille, (minullekin kävi näin, montako muuta lienee) eikä ruhtinaallisen palkan eteen muuta saada aikaan. Suoraan sanottuna kukapa suojatyöpaikassa mitään tekisikään, kun ei kerran ole pakko!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä :-)

      Aikamoinen kultapossukerho kieltämättä paljastui, kun systeemin syövereihin sukelsin.

      V

      Poista
  3. Niin moninaiset ongelmat on huonosti hoidetuilla kilpirauhaspotilailla Ongelmat liitännäissairauksineenvuosien kuluessa vain lisääntyvät. Terveyskeskuslääkärit ovat täysin hukassa oikean diagnoosin ja potilaita helpottavien toimenpiteiden edistämisessä sekä labratulosten kokonaisvaltaisessa tulkitsemisessa. Tähän "tautiin" masennuslääkkeet ei auta niin kuin monille meistä tyrkytetään. Suuri kiitos Ville kun jaksat taistella potilaiden puolesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä ja kyllä me yhdessä saamme vielä asiat muutettua paremmiksi :-)

      V

      Poista

  4. Tämä on uskomaton taistelu viranomaisia vastaan, jotka ovat täysin kieroutuneita.
    Sinulle jaksamista vielä vähän aikaa. On uskottava että oikeus voittaa, sinä saat takaisin luvan hoitaa potilaitasi sillä uskottavalla osaamisella ja vakaumuksella mikä sinulla tunnetusti on, ja vastustajasi saavat rangaistuksen. Silloin vasta on oikeus voittanut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :-)

      Mielestäni oikeus voittaa silloin, kun muutkin väärin perustein rajoitetut lääkärit saavat oikeutensa takaisin. Minun lääkärin oikeuteni ovat vain pieni osa paljon suuremmasta ongelmasta.

      Olen samaa mieltä siitä, että Valviran, Suomen endokrinologiyhdistyksen ja STM:n väärintekijät eivät saa jäädä rangaistuksetta. Muuten tämä kaikki tapahtuu joskus vielä uudelleen joillekin toisille.

      V

      Poista
  5. Entisenä terveydenhuollon virkamiehenä en voi kuin haukkoa henkeäni, mihin virkamiehen kunnia on hävinnyt. Täydellä yhteiskunnan varoin maksetulla kuukausipalkalla voidaan provosoida täysin mieletön ajojahti, ilman mitään todellista näyttöä vahingollisesta toiminnasta. Tässä tuntuu olevan menossa murros hoitokäytäntöjen ja tieteen ajankohtaisen tiedon välillä. Mitenhän olisi käynyt, jos lobotomiaa parhaana hoitona pitävät "asiantuntiat" olisivat saanet VALVIR:an kaltaisen tukijan poistamaan uudistuvaa psykiatriaa tai vaikkapa "homohoitoja". Tehdäänköhän tässä taas historiallinen lobotomia oikein korkean moraalin vartijoiden avulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varsin osuva vertaus!

      Kiva myös kuulla, että terveydenhuollon ex-virkamiehenä näet tapaukseni käsittelyssä tehdyn selviä virheitä tai toimitun epäasianmukaisesti.

      V

      Poista
  6. Ilmiannan itseni. Olen saanut Villeltä Liothyronin, eli yhdistelmähoidon vajaatoimintaan. 2017 asti sain pelkkää thyroksinia, menetin työkykyni ja 2017 jouduin työkyvyttömyyseläkkeelle. Olin valmis haudattavaksi jo jossain vaiheessa, niin lopussa ja kipuileva olin. Nyt vuosi Liothyronista palaan osa-aikatyöhön, sokeriarvot tippuivat jo diabetestasolta normaaleiksi, veren rasva-arvot romahtivat suorastaan ja ovat pysyneet viitteissä hyvin, hermokivut ovat jääneet lähes pois, mutta osa hermoistani on vaurioitunut huonosta hoitotasapainosta johtuen. Toivon, että joku virkamies nyt lukee tämän ilmiantoni. Fakta on se, että ilman Villen hoitoa en olisi tässä tilanteessa. En kuitenkaan usko, että Ville saa Suomessa oikeutta. Pesäkkeet, joita demokratian ja avoimuuden taakse piiloutuu ovat maamme syöpä ja ne kovertavat uskottavuutta oikeuskoneiston puolueettomuuteen. Siltikin, voimia, meillä ei ole muita vaihtoehtoja kuin puolustaa oikeutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Heljä!

      Hyvää vointia ja tsemiä uuden hoitavan lääkärin etsintään!

      V

      Poista
  7. Voimia ja kaikkea hyvää sinulle,! Käsittämätöntä mihin taisteluun oot joutunu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pirkko!

      Sen toki tiesin, että joudun Valviran kanssa ongelmiin, kun päätin aikoinani auttaa kilpirauhaspotilaita. Sitä en kuitenkaan uskonut, että homma menee näin härskiksi.

      Mutta ehkä se on vain hyvä, että Valviran ja sen käyttämien asiantuntijoiden väärinkäytökset ovat näin ilmeisiä. Silloin jokainen ymmärtää, ettei vikaa oikeasti ole ollut rajoitetuissa kilpirauhaslääkäreissä. Meidät on haluttu hiljentää ja mustamaalata keinoja kaihtamatta.

      V

      Poista
  8. Uskomattoman suuren työn olet Ville tehnyt. Potilaiden kiitollisuus sinua kohtaan on mittaamattoman suuri.

    Edelleenkään en voi olla ihmettelemättä Salmelan käytöstä. Aikoinaan kävin hänen vastaanotollaan apua anoen. Otatin hänen määräämänsä verikokeet ja lääkärin kesäloman sattuessa väliin odottavan aika oli pitkä, kun varasin hänelle ajanvarauksen ohjeiden mukaan soittoajan labratuloksista. Salmela ei koskaan soittanut minulle annetulla puhelinajalla, vaikka ajanvaraukseen uudestaan soittaessani minulle luvattiin, että kyllä hän viikon sisällä soittaa. Ei soittanut. Myöhemmin asiaa häneltä sähköpostilla tiedustellessani, hän väitti, ettei hänellä ole puhelinaikoja. Tämä lääkäri, joka ei edes ajanvaraustyöntekijöidensä kanssa onnistu yhteistyöhön, jotta ajanvaraushenkilöt tietäisivät, onko hänellä soittoaikoja vai ei, saa kuitenkin tällaisella suorastaan rikollisella tavalla toimia muka asiantuntijana Valviralle. Jos tämä tapahtuisi jossain saippualääkärisarjassa, tapahtuma olisi liian epäuskottava, mutta sen sijaan tosielämässä tämä on totta.

    TÄYDELLISEN USKOMATONTA on, että kukaan lääkäri edes kehtaa toimia niin kuin Salmela toimii!! Hän, jos kuka, vaarantaa potilasturvallisuuden, kun jättää potilaansa heitteille ja vielä syynkin perään joko valehtelee tai sitten ei ole perillä omista asioistaan omassa työyhteisössään.

    VastaaPoista
  9. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  10. Kiitos Ville! loistavaa työtä. Onneksi yleinen tietotaso kilpirauhasen asioista parantunut ja hoitosuosituksetkin alkaneet päivittyä. Kilpirauhasen vajaatoiminta ei ole enää pelkästään TSH-arvo ja Thyroxin purkki. Eivät tietty voineet Villeä tarkemmin kuulla, koska tiesivät lääketieteen faktojen olevan hänen toteuttaman hoitolinjan puolella.

    Huvittava tuo "potilasturvallisuuden vaarantuminen" yhden viitealueelta pois olevan arvon vuoksi. Vertailuna esim. verta ohentavan Marevan lääkityksen INR-arvo. INR-arvoon myös vaikuttaa ympäristötekjät. Joskus(usein) vaikka annos täysin oikein määrätty, silti potilaan INR-arvo voi päästä liian korkeaksi. Siitähän lääkärin työssä on kyse, otetaan kokeita ja tarvittaessa säädetään hoitoa! Jos aletaan oikeudet keräämään pois kaikilta lääkäreiltä, joilta jonkun potilaan laboratorioarvo on päässyt pois viitealueelta, ei kovin montaa lääkäriä enää töihin jää.

    VastaaPoista
  11. OLEN SAANUT ILMOITUKSEN, ETTEI KOMMENTIT AINA MENE LÄPI!

    En ole moderoinut pois yhtäkään kommenttia ja huomasin, ettei oma vastauksenikaan tallentunut.
    Kannattaa kokeilla kommentoida uudestaan.

    Rakentava keskustelu on erittäin tervetullutta!

    V

    VastaaPoista
  12. Tämä on uskomaton tapaus. Ihan kuin Valvira harjoittaisi noitavainoja hyviä kilpirauhaslääkäreitä vastaan, omalta lääkäriltänikin on viety oikeudet kirjoittaa reseptejä ja asian käsittely hallinto-oikeudessa näyttää ottavan vuosia. Itse olen jo verenhimoinen, haluan kuollakseni nähdä virkamiehet vastuussa tekemistään virheistä. Ei viranomainen voi tehdä mitään (saati näin isoja) päätöksiä vain jollain "mutku en tykkää susta!!" -perusteilla!

    Oikeus voittaa vielä!

    PS. Ehkä olisi hyvä kirjoittaa yhdistelmähoidosta hiukan laajemmin ja vaikka avata muiden maiden käytäntöjä, niin asiaanvihkiytymätönkin voi arvioida itse T3-lääkkeen vaarallisuutta. Tämä asia kaipaa laajempaa julkista näkyvyyttä, mutta on suurimmalle osalle käsittämätön.

    VastaaPoista
  13. Minäkin olen joutunut lääkäriä vaihtamaan kun ei edes armouria saa enää määrätä. Minulla pysyi arvot hyvänä kun sitten määrättiin terveyskeskuksessa tyrosiinia arvot vaan nousi vajaatoiminnassa. Nyt kun en suostu näitä lääkkeitä ottaa niin ei labraan ole mitään asiaa mittauttaa. Sitten on muutama Helsingissä lääkäri joka vaan pintapuolisesti hoitaa siis yhtä tyhjän kanssa. Kyllä me Pöntisiä tarvittaisi. Muutenkin näyttää olevan THL ja Valviran tehtävä pimittää oikeat hoidot. Ei sieltä saa oikeata faktaa. On nähty esim. rokote tiedoissa pimitetään haittavaikutukset. Täytyy sanoa mikä mättää. Uusi ajattelutapa käyttöön. Eikö meillä ole samt aoikudet kun kerran ollaan EU:ssa!

    VastaaPoista
  14. Kiitos Ville! Voisin kuvailla tätä valitusta täsmäpommitukseksi faktoilla joka toivottavasti tuottaa tulosta. Olen itsekin istunut oikeudessa jossa tuomari kuvaili vastapuolen todistajan kertomusta uskottavaksi vaikka itsellä oli vedenpitävät konkreettiset todisteet. Kiinnostuksesta olisi mukava kuulla ihan lääkärin kommentin miten maksan tulehdustila ja sinne jumittuneet sappikivet (satoja ja jopa tuhansia(, (vain vanhat näkyy tiheyden vuoksi kuvantamisella) vaikeuttavat ruoan sulatusta, aiheuttavat sydän- ja verisuonitauteja, närästystä, tulehduttaa haimaa ja munuaisia, estävät riittävän kolestrolin tuotantoa jonka seurauksena alkaa dementia /alzheimer/ parkinson sekä aiheuttaa kilpirauhaongelmia
    . Näitä sappikiviä voi poistaa ihan kotikonstein ja olen saanut poitettua itseltäni noin 800kpl (pienimmätkin laskettuna) 2 vuoden aikana. Ohjeen sain magneettimedia.com. Piti teksti paikkansa että moni terveysongelma siirtyy pysyvän paranemisen tielle. Viimeisin varma tieto että suomessa lääkäri on v. 1972 vielä samalla metodilla hoitanut keltaisuutta (bilirubiini) kuin em. mm.com sivuston ohje. Tästä hoidosta suomessa lääkäri istutetaan sähkötuoliin ihan siksi kun potilas paranee pysyvästi.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Valviran niskalaukaus

Valviran mahalasku