Valviran mahalasku
Totuuden paljastavien alkuperäisten asiakirjojen julkaiseminen jatkuu tässä blogikirjoituksessa. Valvira rajoitti lääkärinoikeuksiani 31.8.2020. Valitin Valviran päätöksestä hallinto-oikeuteen, ja nyt Valvira yrittää ampua alas valitukseni.
Julkaisen Valviran hallinto-oikeudelle toimittaman lausunnon ja siihen laatimani vastineen sellaisenaan. Pääset näkemään, kuinka Valviran vielä yrittää perustella rajoitukseni tarpeellisuutta. Luettuasi näet, kuinka Valvira epäonnistuu yrityksessä surkeasti.
Tämä kirjoitus on jatkumoa edelliselle blogikirjoitukselleni Pahempi kuin seksuaalirikollinen. Löydät siitä hallinto-oikeudelle 23.11.2020 laatimani valituksen, johon tässä kirjoituksessa viitataan.
Tästä pääset lukemaan Valviran Itä-Suomen hallinto-oikeudelle 10.12.2020 toimittaman lausunnon, jossa Valvira yrittää kumota valituksessani esittämät seikat. Lausunnon on allekirjoittanut Valviran ylijohtaja Markus Henriksson.
Tein sisällysluettelon, jotta hahmottaisit tekstin paremmin. Voit lukea vastineen luvut erikseen, jos koko vastine tuntuu raskaalta lukea kerralla. Eri luvuissa käsitellään aina yksi asiakokonaisuus.
Olen lisännyt sisällysluetteloon pari kuvaketta, ja sama kuvake löytyy tekstistä. Näin "navigoit" tekstissä helpommin.
Sisällysluettelo:
- Potilasasiakirjatiedoista
Valvira vihjaa, että olen laiminlyönyt potilasasiakirjamerkintöjen huolellisen laatimisen. Todellisuudessa Valvira pyysi vain pienen osan potilasasiakirjoista ja rajoitti lääkärinoikeuksiani puutteelliseen selvitykseen perustuen. - Suullisesta kuulemisesta
Valvira väittää edelleen, ettei suullista kuulemista tarvittu, vaan kirjallisten asiakirjojen perusteella saatiin riittävä kuva lääkärinoikeuksieni rajoittamiseksi. Hassua, koska riittävää määrää kirjallisia asiakirjoja ei milloinkaan tilattu. - Pöntysen tosiasiallisen kuulemisen laiminlyömisestä
Valvira oli päättänyt kohtaloni näytösoikeudenkäynnin tavoin jo etukäteen. Kuulemiseni laiminlyötiin ennennäkemättömän härskisti. - Holin esteellisyydestä
Valviran ex-johtaja Tarja Holi osallistui asiani käsittelyyn esteellisenä eikä Valvira pysty sitä muuksi muuttamaan. - Salmelan esteellisyydestä
Myös asiantuntijalääkäri Pasi Salmela oli esteellinen antamaan lausuntoa asiassani Valviralle. Valvira ei pysty kumomaan perustelujani mitenkään. - Pöntyselle annettu ohjeistus
Kansalaisen tulee voida luottaa viranomaiselta saamaansa ohjeistukseen. Onko luottamuksensuoja Valviralle tuntematon käsite? - Oppiriita
Valvira ei enää kiistä kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoon liittyvän oppikiistan olemassaoloa. Samalla Valviralta pääsee freudilainen lipsahdus siitä, mistä kilpirauhaslääkäreiden ajojahdissa on perimmiltään kysymys. - Lievimmistä turvaamiskeinoista
Valvira väittää, että lääkärinoikeuksieni rajoittaminen oli lievin turvaamiskeino, jolla potilasturvallisuus voitiin varmistaa. Tämä perustuu selvitykseen, jota ei ole edes olemassa. - Päätöksen oikeasuhtaisuudesta ja potilasturvallisuudesta
Valviralla ei ole faktoja, joilla se voisi väittää lääkärinoikeuksieni rajoittamisen olleen oikeasuhtaista ja potilasturvallisuuden kannalta perusteltua. Ratkaisuna Valvira yrittää sumuttaa tuomareita. - Pöntysen osaaminen yhdistelmähoitojen toteuttamisessa
Valvira väittää, ettei toimintani ole perustunut näyttöön perustuvaan lääketieteeseen. Olen määrännyt T3-valmisteita valmisteyhteenvedon mukaisesti. Miten valmisteyhteeenvedon mukainen hoito voisi poiketa näyttöön perustuvasta lääketieteestä? - Kokeellisesta hoidosta
Valvira upotti itsensä syvään suohon väittäessään T3-hoitoja kokeelliseksi hoidoksi. Nyt Valvira yrittää epätoivoisesti rimpuilla irti tekemästään virheestä. Valvira ei enää väitä hoitojeni olleen kokeellista hoitoa. - Ammittihenkilölain 15 §
Valvira väittää, etten ole noudattanut ammattihenkilölain 15 §:ää. Perustelut olivat kuitenkin niin ontuvat, että ne oli helppo ampua alas. - Valviran liitteistä
Valviran lausunto sisältää 28 liitettä, muttei ensimmäistäkään viittausta niihin. Materiaalia siis olisi, mutta niistä ei vain löydy mitään sellaista, jolla Valvira pystyisi kumoamaan valitukseni. - Seikat, joista Valvira ei lausu
Sokerina pohjalta löytyvät ne seikat, joista Valvira ei lausu mitään. Mitä salattavaa Valviralla on? - Johtopäätökset
Lopusta löydät johtopäätökset, jotka tiivistävät kaiken olennaisen.
Hallinto-oikeudelle 11.2.2021 toimittamani vastine alkaa tästä:
Itä-Suomen hallinto-oikeudelle
Asia: Vastine Valviran
lausuntoon 10.12.2020 ja lisälausuntoon 17.12.2020 asiassa
20238/03.04.04.04.29/2020.
Valittaja ja vastineen antaja:
Lääketieteen
lisensiaatti Ville Pöntynen
Jännevirta, Kuopio
[osoite]
[puhelinnumero]
Asian tausta:
Pöntynen valitti Valviran 31.8.2020
antamasta lääkärinoikeuksien rajoituspäätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen
23.11.2020. Pöntynen täydensi valitustaan 2.12.2020 ja 22.12.2020.
Itä-Suomen hallinto-oikeus pyysi
Valviralta lausunnon Pöntysen valituksen johdosta, ja antoi Valviralle
mahdollisuuden täydentää lausuntoaan Pöntysen 2.12.2020 toimittaman
täydennyksen vuoksi.
Valvira antoi lausunnon Itä-Suomen
hallinto-oikeudelle 10.12.2020 ja ilmoitti 17.12.2020, ettei sillä ole aihetta
täydentää antamaansa lausuntoa.
Itä-Suomen hallinto-oikeus antoi
11.1.2021 päivätyssä vastinepyynnössään Pöntyselle tilaisuuden antaa vastine
Valviran lausuntoon ja lisälausuntoon.
Vastineen sisältö:
Pöntynen viittaa alkuperäiseen
23.11.2020 Itä-Suomen hallinto-oikeudelle toimittamaansa valitukseen sekä
siihen 2.12.2020 ja 22.12.2020 toimitettuihin täydennyksiin ja toteaa lisäksi
vastineessaan seuraavaa:
Valvira lausuu:
- Valvira toteaa
hankkineensa asiassa riittävän selvityksen. Koska asiassa oli arvioitavana
Pöntysen ammatinharjoittaminen Valviran 5.2.2018 antaman päätöksen jälkeen,
selvityksiä pyydettiin tämän ajankohdan jälkeiseltä ajalta.
- Potilasasiakirjojen
laatimista koskevat voimassa olevat säännökset ovat selkeät ja täsmälliset.
Potilasasiakirjoihin tehtävistä merkinnöistä on laissa yksityiskohtaista
sääntelyä. Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on velvollisuus laatia
asianmukaiset potilasasiakirjamerkinnät.
- Oikeuskäytännössä on
katsottu potilasasiakirjojen olevan ainoa hoidon yhteydessä syntyvä kirjallinen
tietolähde, ja riittävien merkintöjen puuttuminen vaikeuttaa tai tekee
mahdottomaksi sen, että hoidon asianmukaisuudesta voitaisiin jälkikäteen tehdä
luotettava arvio.
- Pöntysen laatimista potilasasiakirjoista on tullut ilmetä potilaiden hoidon kannalta keskeiset tiedot.
Pöntynen vastaa:
- Pöntynen perusti oman
lääkärikeskuksen (Lääkärikeskus Lupaus Oy) vuonna 2011. Potilasasiakirjojen
hallintajärjestelmäksi Pöntynen valitsi suomalaisen Mediconsult Oy:n sähköisen
Mediatri-potilastietojärjestelmän sen monipuolisten kirjausominaisuuksien
vuoksi. Sama järjestelmä oli käytössä mm. Pohjois-Karjalan
sairaanhoitopiirillä.
- Pöntynen on laatinut
potilasasiakirjamerkinnät aina erittäin huolellisesti lakien ja säädösten
edellyttämällä tavalla ja kirjannut ne käyttämäänsä potilastietojärjestelmään.
Pöntysen potilasasiakirjamerkinnöistä ilmenevät aina potilaiden hoidon kannalta
keskeiset tiedot.
- Pääsääntöisesti
Pöntysen hoitosuhteet ovat olleet kestoltaan erittäin pitkiä. Selvityksessä
mukana olleiden potilaiden hoitosuhteet olivat usein alkaneet vuosia ennen
Valviran selvityspyyntöä. Potilaan
diagnoosit ja lääkitykset kirjataan potilasasiakirjoihin hoidon alussa ja niitä
täydennetään, mikäli uusia diagnooseja ilmenee tai lääkitystä muutetaan. Sen
sijaan kaikilla seurantakäynneillä entisiä tietoja ei enää tarvitse kirjata
uudestaan, mikäli muutoksia ei ole tullut. Kyseiset tiedot löytyvät
potilastietojärjestelmän yhteenvetolehdiltä ja kyseisen käynnin potilasasiakirjamerkinnöistä.
Käytäntö on sama kaikissa potilastietojärjestelmissä.
- Valvira pyysi
Pöntyseltä tarkasteltavien potilaiden laaditut potilasasiakirjat vain 8.2.2018
jälkeiseltä ajalta. Valviralla ei siis ollut näiden asiakirjojen perusteella
tietoa Pöntysen potilasasiakirjamerkintöjen sisällöstä tätä edeltäneeltä
ajalta. Valvira explisiittisesti halusi vain 8.2.2018 jälkeen laaditut
potilasasiakirjat.
- Valvira toimitti myös
asiantuntija Pasi Salmelalle vain tämän pienen, 8.2.2018 jälkeen kirjatun osan
Pöntysen potilasasiakirjamerkinnöistä. Salmelalle ei toimitettu tarkasteltavien
potilaiden hoidon aloitusta, ensimmäistä kirjausta diagnooseineen ja lääkitysmerkintöineen eikä Pöntysen diagnooseja varten
tekemiä päätelmiä, kliinisiä havaintoja eikä laboratoriokokeiden tuloksia. Salmelalla ei siten ole ollut mahdollisuutta tehdä
luotettavaa arviota Pöntysen antaman hoidon asianmukaisuudesta. Tämä
johtui siitä, että Valvira nimenomaan ei näitä
aikaisempia asiakirjamerkintöjä ole halunnut saada tuolloista selvitystä
varten.
- Valviran
puutteellisesti tilaamien potilasasiakirjojen aiheuttama ongelma käy ilmi
esimerkiksi potilaan D kohdalla.
- Salmela lausuu
potilaasta D seuraavasti: ”Kertomuksesta ei käy ilmi, oliko potilaalla
varmennettu hypotyreoosi ja mikä olisi ollut sen etiologia”
- Potilas D kävi
ensimmäisen kerran Pöntysen vastaanotolla jo 26.5.2014. Tämän ensimmäisen
vastaanottokäynnin potilasasiakirjamerkinnän (liite 1 [sivu, jonka julkaisu ei vaaranna potilaan yksityisyyden suojaa]) kolmannella rivillä on
todettu, että potilaan kilpirauhanen oli poistettu liikatoiminnan vuoksi v.
2003.
- Kilpirauhasen poisto aiheuttaa potilaalle pysyvän, elinikäistä
lääkehoitoa vaativan kilpirauhasen vajaatoiminnan eli hypotyreoosin. Potilas D:n
hypotyreoosi ja sen etiologia (alkusyy) oli siis selkeästi kirjattu potilas D:n
potilasasiakirjaan. Tätä kirjausta Valvira ei pyytänyt Pöntyseltä, eikä näin
ollen toimittanut sitä myöskään Salmelalle.
- Lisäksi Pöntynen oli kirjannut potilaan kilpirauhassairauden ja muiden sairauksien diagnoosit ICD-10-diagnoosikoodiston mukaisesti kyseisen päivän kirjauksensa loppuun.
- Salmela lausuu
potilaasta D lisäksi seuraavasti:
- ”Mitään perustetta ei
esitetä siitä, miksi oli päädytty kokeilemaan yhdistelmähoitoa.”
- Potilas D:n 26.5.2014
päivätystä potilasasiakirjasta löytyy kuitenkin perustelut yhdistelmähoidolle
(vaikkei yhdistelmähoitoa tässä vaiheessa vielä aloitettukaan).
- Valvira ei
toimittanut Pöntysen potilaasta D 26.5.2014 tekemiä kirjauksia Salmelalle,
koska Valvira oli pyytänyt asiakirjat vain 8.2.2018 jälkeiseltä ajalta.
- Pöntysen
potilasasiakirjamerkinnät ovat huolellisesti laaditut ja kattavat. Tämä käy
ilmi myös endokrinologi Salmelan Itä-Suomen aluehallintovirastolle
2.4.2015 Pöntysen toiminnasta antamasta asiantuntijalausunnosta (liite 2),
jossa Salmela kehuu Pöntysen sairauskertomusmerkintöjä vuolaasti:
- ”Yleisinä huomiona LL
Ville Pöntysen toiminnasta totean seuraavaa. Hänen sairauskertomusmerkinnät
ovat hyvin huolellisesti laaditut ja jopa poikkeuksellisen kattavat.”
- Aluehallintoviraston pyytämää asiantuntijalausuntoa varten Salmelalle oli toimitettu potilaan
kaikki potilasasiakirjamerkinnät, ei typistettyä otosta hoitosuhteen lopusta,
kuten Valvira omassa selvityksessään myöhemmin
on tehnyt.
- Valvira käytti
Salmelan aluehallintovirastolle antamaa asiantuntijalausuntoa perusteena
Pöntyselle 5.2.2018 antamaansa kirjallista varoitusta, kuten valituksessa on
kuvattu (Valitus kohta 2.2.). Valvira on siis ollut täysin tietoinen Pöntysen
tavasta laatia sairauskertomusmerkinnät hyvin huolellisesti ja jopa
poikkeuksellisen kattavasti.
- Valviran väite siitä,
että se olisi hankkinut asiasta riittävän selvityksen ”pyytämällä selvityksiä
5.2.2018 antamansa päätöksen jälkeen” on virheellinen. Pöntysen antaman hoidon
asianmukaisuutta ja sitä, kuinka Pöntynen on muuttanut toimintaansa kirjallisen
varoituksen saatuaan (5.2.2018), ei ole voitu eikä voida arvioida luotettavasti
pelkästään 8.2.2018 jälkeen laadittujen potilasasiakirjamerkintöjen
perusteella.
- Salmelalta on tässä
asiassa puuttunut niin merkittävä määrä olennaisia potilasasiakirjamerkintöjä,
että hänen arvionsa Pöntysen antaman hoidon asianmukaisuudesta ei voi olla
luotettava.
- Pöntynen on Valviran
kanssa samaa mieltä siitä, että ilman riittäviä potilasasiakirjamerkintöjä on
mahdotonta arvioida luotettavasti hoidon asianmukaisuutta, ja että riittävät
merkinnät ovat merkittävä asia myös lääkärin oikeusturvan kannalta.
- Valviralla on ollut
velvollisuus hankkia tarvittavat asiakirjat. Tämän velvollisuuden Valvira on
laiminlyönyt.
- Valviran olisi tullut
pyytää Pöntyseltä selvityksessä mukana olleiden potilaiden kaikki
potilasasiakirjamerkinnät viimeistään silloin, kun Salmela lausunnossaan
ilmoitti, ettei löydä kaikkea tarpeellista tietoa hänelle toimitetuista
potilasasiakirjamerkinnöistä. Vain sillä tavoin Valvira olisi voinut varmistaa
sen, että Pöntysen antaman hoidon asianmukaisuus voidaan arvioida luotettavasti
ja että Pöntysen oikeusturva toteutuu.
- Valviran päätös on yllä kerrotun menettelyvirheen vuoksi poistettava.
Suullisesta kuulemisesta
Valvira toteaa lausunnossaan:
- Valvira katsoi päätöksessä mainitun perustein, että Pöntynen ei ollut
esittänyt asiassa sellaisia seikkoja, joiden perusteella suullisen kuulemisen
olisi voitu arvioida antavan asian arvioinnin kannalta merkittävää
lisäselvitystä.
- Valvira katsoi, että kirjallisten asiakirjojen perusteella voitiin saada asian ratkaisemisen kannalta riittävän luotettava kuva ja ettei Salmelan suulliseen kuulemiseen ollut esitetty lain tarkoittamaa erityistä syytä.
Pöntynen vastaa:
- Asian ratkaisemisen kannalta ”tarpeellinen tarkempi ja luotettavampi kuva
kuin jo Valviran käytettävissä olleet kirjalliset asiakirjat” olisi voitu saada
nimenomaan Salmelaa suullisesti kuulemalla. Asiakirjathan olivat
sellaisenaan puutteelliset.
- Valvira oli toimittanut Salmelalle Pöntysen potilasasiakirjamerkinnät
vain 8.2.2018 jälkeiseltä ajalta. Jo Salmelan ilmoituksen puutteellisista
asiakirjoista olisi pitänyt herättää Valvira toimimaan, ja viimeistään Pöntysen
pyynnön suullisesta kuulemisesta olisi pitänyt soittaa hälytyskelloja.
- Salmelan mahdollisuus arvioida Pöntysen antaman hoidon asianmukaisuus on
ollut edellä kerrotuin tavoin olematon.
- Kuten suullista kuulemista koskevassa pyynnössä on todettu "18.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä oikeudenmukaisen
oikeudenkäynnin vaatimusten on katsottu edellyttävän, että vastaajalle on hänen
halutessaan taattava tosiasialliset mahdollisuudet häntä
vastaan esitetyn näytön riitauttamiseen.”
- Viitattu ihmisoikeustuomioistuimen päätös on vuodelta 2014, Valviran
viittaama hallituksen esitys taas vuodelta 2002. Kuten tiedämme,
ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö on dynaamista ja evolutiivista, ja sen
päätökset ovat kansallisia tuomioistuimia sitovia. Ei enää riitä, että
tuomioistuin - tässä tapauksessa ratkaisuvaltaa käyttävä Valvira – katsoo
voivansa saada asiakirjoista riittävän luotettavan kuvan, vaan ”vastaajalle on
hänen halutessaan taattava tosiasialliset mahdollisuudet...”
- On mahdotonta tietää, millaiset johtopäätökset Valvira olisi tehnyt sen
jälkeen, kun Salmelalle olisi esitetty Pöntysen kannalta tarpeelliset
kysymykset (edellä kerrotun lisäksi ks. esimerkiksi valituksen kohdat
10.2.–10.4.). Valvira on kuitenkin hylännyt Pöntysen pyynnön, koska se piti
aineistoa ”riittävänä”.
- Suullista kuulemista koskevan pyynnön hylkääminen on vakavasti loukannut Pöntysen oikeusturvaa.
Pöntysen tosiasiallisen kuulemisen laiminlyömisestä
Valvira toteaa lausunnossaan:
- Valvira otti asiassa huomioon Pöntysen asiassa toimittaman selityksen
sekä täydennyksen siihen.
- Valviralla ei ollut etukäteen tietoa Pöntysen mahdollisesti
lisäselityksen sisällöstä, joten Valvira vastasi Pöntysen
sähköpostitiedusteluihin annettavasta päätöksestä ja harkittavana olevasta
seuraamuksesta niiden tietojen perusteella, joita sen käytettävissä tuolloin
oli.
- Valvira toteaa, että Pöntyselle varattiin asianmukaisesti tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta ja antaa selityksensä sellaisista selvityksistä, jotka vaikuttivat asian ratkaisuun.
Pöntynen vastaa:
- Valviralla ei luonnollisesti ole voinut olla tietoa Pöntysen
lisäselityksen sisällöstä ennen sen saapumista. Tällä seikalla ei ole mitään
tekemistä sen kanssa, että Valvira laiminlöi Pöntysen tosiasiallisen
kuulemisen.
- Kuten valituksen kohdassa 5.3. on todettu, Valvira ilmoitti 14.8.2020
yksiselitteisesti ennen Pöntysen sovitun lisäselityksen saapumista, että se oli
jo tehnyt päätöksen siitä, että Valviran valvontalautakunnalle esitetään
Pöntysen ammattioikeuksien rajoittamista.
- Valviran lopullinen päätös ei siis tuon ilmoituksen mukaan riippuisi
Pöntysen lisäselityksen sisällöstä.
- Valviran 31.8.2020 tekemä päätös olikin täsmälleen 14.8.2020 ilmoitetun
mukainen. Pöntysen niin sanotulla kuulemisella ei ollut mitään merkitystä.
- Valvira on lisäksi kieltäytynyt jälkikäteen luovuttamasta Pöntyselle valvontalautakuntaa varten laadittuja päätösesityksiä.
Valvira toteaa lausunnossaan:
- Valviran terveydenhuollon valvontaosaston entisen johtajan Tarja Holin puolueettomuus ei vaarantunut hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla,
a. koska hän osallistui asian käsittelyyn johtajan ominaisuudessa, ja
b. koska hän oli kertonut aluehallintoviraston virkamiehelle epävirallisen
ja aluehallintovirastoa sitomattoman mielipiteensä asiassa, joka kuului
aluehallintoviraston toimivaltaan.
Pöntynen vastaa:
- Valvira myöntää Holin osallistuneen Pöntysen asian käsittelyyn 20.2.2018
jälkeen eli valituksenalaisen rajoituspäätöksen käsittelyn aikana. Valvira ei
ole täsmentänyt, mitä se tarkoittaa ilmaisulla ”johtajan ominaisuudessa” eikä
analysoinut Holin osallistumisen merkitystä esteellisyyskysymyksen kannalta.
- Hallinto-oikeuden professori Kirsi Kuusikko toteaa kirjassaan (Kuusikko
K. 2018. Esteellisyys hallinnossa. Alma Talent Oy ja Kirsi Kuusikko. ISBN
978-952-14-3257-6) seuraavaa: Kielto käsitellä asiaa esteellisenä estää
osallistumasta hallintoasian käsittelyyn kuuluviin menettelytoimiin.
Näitä ovat päätöksenteon ohella sellaiset toimet, jotka välittömästi edeltävät
asian ratkaisemista ja jotka voivat vaikuttaa päätöksen sisältöön, kuten asian
valmistelutoimet. (Kuusikko s. 194). Valmisteluun osallistuminen tarkoittaa
aivan alkuvaiheenkin järjestelyjä (Kuusikko s. 190).
- Kuusikko jatkaa: Peruslähtökohta on, että esteellinen ei saa käsitellä
asiaa. Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia hallintomenettelyssä
virkamiehen suoritettavaksi kuuluvia toimia, jotka voivat jollakin tavalla vaikuttaa
asiassa tehtävän päätöksen sisältöön. (Kuusikko s. 196)
- Holin osallistuminen Pöntysen rajoitusasian käsittelyyn johtajan
ominaisuudessa on luonnollisesti ollut hallintolain tarkoittamaa asian
käsittelyä, kuten Kuusikon kirjassa kuvaillaan.
- Valviran mukaan Holin aluehallintoviraston virkamiehelle kertoma
mielipide ei liittynyt Holin työtehtäviin vaan oli hänen epävirallinen eli
henkilökohtainen mielipiteensä Pöntysestä.
- Valviran lausuma vahvistaa sen, että Holilla on ollut voimakkaan
negatiivinen ennakkokäsitys Pöntysestä.
- Holi on siis kiistatta ollut esteellinen osallistumaan Pöntysen
rajoitusasian käsittelyyn missään roolissa sanotun ennakkokäsityksen vuoksi.
- Holi on osallistunut asian käsittelyyn johtajan ominaisuudessa.
Puolueettomuus on vaarantunut erityisesti, koska Holilla osaston johtajana on
ollut asian valmistelijana toimineeseen henkilöön/toimineisiin henkilöihin
nähden auktoriteettiasema. Holi ei ole ollut kuka tahansa virkamies.
- Kuusikko käsittelee kirjassaan muita objektiivisen puolueettomuuden vaarantumistilanteita. Näistä yksi esimerkki on nk. lausuntojäävi toisen asteen esteellisyyden erityismuotona ja lausunnon antamisen esteellisyyskysymykset. Kuusikko määrittelee kirjassaan: (alleviivaus valittajan): Lausuntojäävillä tarkoitetaan hallinnossa sitä, että virkamies, joka on antanut asiasta lausunnon tai muuten esittänyt käsityksensä toisen ratkaistavaksi kuuluvassa asiassa, on lausunnon antamisen tai käsityksensä esittämisen jälkeen esteellinen asiassa. (Kuusikko ss. 432–433).
Holi on ollut esteellinen osallistumaan Pöntysen asian käsittelyyn Valvirassa ennakkoasenteen lisäksi nk. lausuntojääviyden perusteella.
- Holi oli esittänyt käsityksensä Pöntysestä henkilönä ja lääkärinä
aluehallintoviraston ratkaistavaksi kuuluneessa lääkärikeskuksen vastaavaa
johtajaa koskevassa asiassa. Hänen asenteensa Pöntystä kohtaan on ollut
kiistatta negatiivinen, ja ylipäätään on ihmeteltävä, miksi hänen on täytynyt
se esittää. Pian tämän jälkeen Holi on Valviran osaston johtajana osallistunut
sanotulla osastolla käynnistetyn Pöntysen ammatinharjoittamisen rajoitusasian
valmistelutoimiin, todennäköisesti myös muuhun käsittelyyn, olematta kuitenkaan
mukana enää asiaa valvontalautakunnassa ratkaistaessa. Viimeksi mainitulla ei
kuitenkaan ole merkitystä esteellisyyttä arvioitaessa. Holin asenne Pöntystä
kohtaan ei ole voinut olla vaikuttamatta siihen, että rajoitusasiaa on alettu
ylipäätään valmistella ja että sen käsittely on hoidettu alusta loppuun
Pöntysen oikeusturvasta piittaamatta. Joka tapauksessa Holin osallistuminen
valmistelutoimiin on voinut jollain tavalla vaikuttaa asiassa tehtävän
päätöksen sisältöön.
- Valviran päätös on poistettava.
Salmelan esteellisyydestä
Valvira toteaa lausunnossaan:
- Erikoislääkäri Salmela toimi valvontaviranomaiselle (aluehallintovirasto
ja Valvira) lausuntoa antaessaan asiantuntijana Pöntysen asiassa.
- Valvira katsoo, että Pöntynen ei esittänyt sellaista selvitystä, jonka perusteella Salmelan olisi voitu arvioida olevan asiassa hallintolain 28 §:n tarkoitetulla tavalla esteellinen antamaan lausunnon Pöntysen asiassa.
Pöntynen vastaa:
- Salmelan roolista ei ole erimielisyyttä. Hän on toiminut eri
viranomaisissa (aluehallintovirasto ja Valvira) asiantuntijana samassa asiassa
ja oli täten Valviralle asiantuntijalausuntoa antaessaan esteellinen.
- Professori Kirsi Kuusikko lausuu kirjassaan Esteellisyys hallinnossa: Jos
viranomainen pyytää lausuntoja ulkopuolisilta asiantuntijoilta,
lausunnonantajan esteellisyyttä arvioidaan sen perusteella, mikä merkitys
asianomaisella lausunnolla on asian ratkaisemisen kannalta (Kuusikko ss.
203–204).
- Kuten jo valituksessa kerrottiin, Salmelan nimi mainitaan
rajoituspäätöksessä 75 kertaa. Toisen asiantuntijalausunnon antanut Mertsola
mainitaan 13 kertaa. Salmelan asiantuntijalausunnossa on käsitelty yhdeksää
Pöntysen potilasta, Mertsolan asiantuntijalausunnossa kahta. Valviran päätöksen
kohdassa ”Asian arviointi” Salmela mainitaan kuusi kertaa, Mertsola vain
kerran.
- On selvää, että Salmelan asiantuntijalausunnolla on ollut suuri merkitys
Valviran rajoitusasian ratkaisemisen kannalta, ja täten esteellisyyssäännöksiä
tulee soveltaa Salmelan asiantuntijalausuntoon.
- Valvira ei ole kommentoinut ensimmäistäkään Pöntysen valituksessaan
esittämää perustelua Salmelan esteellisyydestä.
- Salmela on antanut asiantuntijalausunnon Valviralle esteellisenä.
Pöntyselle annettu ohjeistus
Valvira toteaa lausunnossaan:
- Valviran Pöntyselle antama ohjeistus (sähköpostitse) ei ollut
ristiriidassa valituksenalaisen päätöksen perusteluiden kanssa.
- Kuten hänelle todettiin, hänellä oli oikeus määrätä Valviran 5.2.2018 antaman päätöksen jälkeen lääkkeitä, koska hänen ammatinharjoittamistaan ei tuolloin rajoitettu.
Pöntynen vastaa:
- Valvira ei lausunnossaan ilmoita, mihin sähköpostilla annettuun Valviran
ohjeistukseen se viittaa.
- Pöntynen tiedusteli Valviralta 3.3.2018 saako hän yleislääkärinä
hoitaa potilaitaan T3-lääkevalmisteilla.
- Valvira kertoi 26.3.2018 lähettämässään sähköpostissa Pöntyselle, että
Pöntynen voi jatkaa potilaittensa hoitamista T3-lääkevalmisteilla, vaikka hän
on koulutukseltaan yleislääkäri.
- Valvira ei sähköpostissaan mainitse mitään siitä, että se tulee
rajoittamaan Pöntysen lääkärinoikeuksia, mikäli Pöntynen määrää
T3-lääkevalmisteita potilailleen, vaikkei ole sisätautilääkäri tai
endokrinologi.
- Valvira perusteli 30.8.2020 antamaansa päätöstä sillä, että Pöntynen on
hoitanut potilaitaan T3-lääkevalmisteilla, vaikkei ole sisätautilääkäri tai
endokrinologi.
- Valviran väite siitä, että sen Pöntyselle antama ohjeistus ei ole
ristiriidassa päätöksen perusteluiden kanssa, on virheellinen ainakin Valviran
26.3.2018 antaman ohjeistuksen osalta.
- Kansalaisen tulee voida luottaa viranomaiselta saamaansa ohjeistukseen. Luottamuksensuoja ei voi olla käsitteenäkään Valviralle tuntematon.
Valvira toteaa lausunnossaan:
- Pöntynen katsoo, että kyseessä on oppiriita-asia, ja että Valvira
rajoitti hänen ammatinharjoittamisoikeuttaan, koska se koki "tulleensa
loukatuksi". (lainausmerkit Valviran lausunnossa)
- Valvira toteaa, että Pöntysen ammatinharjoittamisen arvioinnissa otettiin huomioon se, miten asianmukaista ja turvallista hänen ammatinharjoittamisensa saadun selvityksen perusteella oli.
Pöntynen vastaa:
- Valviran samassa lauseessa mainitsemat oppiriita ja Pöntysen valituksen
lopussa esiintuotu motiiviepäily eivät liity välittömästi toisiinsa,
välillisesti kyllä. Valviran näkökulmasta yhteys on mahdollisesti ollut välitön
ja lausuma on vähintäänkin freudilainen lipsahdus. Valvira ei näytä enää
kiistävän oppiriidan olemassaoloa, mutta kiistää, että oppiriita-asialla olisi
ollut merkitystä rajoituspäätöstä tehtäessä.
- Koska Valvira ei ole ottanut arviossaan huomioon oppiriitaa, ei se ole
voinut arvioida Pöntysen ammatinharjoittamisen asianmukaisuutta ja
turvallisuutta puolueettomasti.
- Valvira ei lausunnossaan perustele, miksi se on Pöntysen asiassa poikennut verkkosivuiltaan löytyvästä oppikiistan kirjaamista koskevasta ohjeesta (valituksen kohta 3.2.) eikä ole lainkaan huomioinut oppikiistan olemassaoloa päätöksessään.
Lievimmistä turvaamiskeinoista
Valvira väittää lausunnossaan:
- Pöntysen kohdalla asiassa saadun selvityksen perusteella ei voitu varmistaa potilasturvallisuutta muutoin kuin rajoittamalla hänen ammatinharjoittamisoikeuttaan päätöksen ratkaisulauselman mukaisesti.
Pöntynen vastaa:
- Salmela ei ole asiantuntijalausunnossaan todennut, että
potilasturvallisuus olisi vaarantunut Pöntysen toiminnan johdosta eikä siten
myöskään katsonut, että Pöntysen lääkärinoikeuksien rajoittaminen olisi
välttämätöntä potilasturvallisuuden varmistamiseksi.
- Valviralla ei ole ollut mitään näyttöä potilasturvallisuuden
vaarantumisesta Pöntysen toiminnan seurauksena.
- Mikä on siis selvitys, johon Valvira lausunnossaan viittaa?
- Mikäli tällainen selvitys on olemassa, Pöntynen ei ole saanut lausua siitä.
Päätöksen oikeasuhtaisuudesta ja
potilasturvallisuudesta
Valvira toteaa lausunnossaan:
1. että
a. asiassa voidaan päätyä turvaamistoimenpiteeseen, jos sen arvioidaan olevan oikeasuhtainen seuraamus,
b. eikä turvaamistoimenpiteen edellytyksenä ole, että potilasturvallisuuden vaarantuminen olisi jo realisoitunut haittatapahtumaksi tai komplikaatioksi.
2. Asiassa on otettava huomioon, että kyseessä on potilaiden terveys ja henki.
3. Valvira rajoitti Pöntysen ammatinharjoittamista potilasturvallisuuden varmistamiseksi, ei oppiriita-asian tai muiden Pöntysen esittämien syiden vuoksi.
Pöntynen vastaa:
- Valvira ei päätöksessään eikä lausunnossaan perustele, kuinka Pöntysen
perusoikeuksiin kuuluvan ammatinharjoittamisen rajoittaminen on ollut
oikeasuhtaista ilman todellista näyttöä epäasianmukaisesta
ammatinharjoittamisesta tai potilasturvallisuuden vaarantumisesta.
- Potilaiden terveydestä ja hengestä ei ole lausuttu Salmelan
asiantuntijalausunnossa sanaakaan. Pöntysen asiassa ei ole ollut kysymys
potilaiden ”terveyden ja hengen” vaarantumisesta.
- Valvira pyrkii sanankäänteillään vääristämään mielikuvaa asian
todellisesta luonteesta. - Jos kantaansa ei pysty perustelemaan tosiseikoilla,
on yksinkertaisin pelastautumiskeino turvautua harhaanjohtamiseen. Tästä syntyy
disinformaation perillemenon vaara. Tavallisen kansalaisen, usein jopa myös
alan ammattilaisen, on vaikeata – usein myös mahdotonta - ymmärtää sitä, mikä
on kulloinkin totta, kun lausuman esittää vallankäyttäjä.
- Perusoikeuksia ei voida rajoittaa vain perustein ”koska asiassa voidaan”
(so. koska me voimme) ja ”koska potilasturvallisuus sitä vaatii”. Jokaisen
perusoikeuden rajoituspäätöksen pitää perustua lakiin ja tosiseikkoihin.
Viranomaisen on voitava kertoa tosiasialliset perustelut avoimesti.
- Potilasturvallisuus on Salmelan mukaan voinut mahdollisesti
vaarantua yhden potilaan (potilas A) kohdalla, kun yksittäinen laboratorioarvo
hetkellisesti ylitti viitealueen infektion yhteydessä.
Potilaalle ei koitunut tästä edes hetkellistä haittaa. Edes Valvira ei väitä
potilasturvallisuuden konkreettisesti vaarantuneen Pöntysen toiminnan
seurauksena. Infektiot ovat ihmiselämään kuuluvia ilmiöitä ja Pöntynen on potilaan
A kohdalla reagoinut ongelmatilanteeseen.
- Valviran omilla verkkosivuilla todetaan, ettei pelkkää mahdollisuutta (potilasturvallisuuden vaarantumisesta) voida käyttää
ratkaisuperusteena (valituksen kohta 8.1.).
- Lausunnossaan Valvira ei esitä mitään perusteluja sille, miksi se on
poikennut Pöntysen kohdalla tästä yksiselitteisestä ohjeistuksestaan. Valvira
ei myöskään kiistä toimineensa vastoin omia ohjeitaan.
- Valviralla ei ole esittää mitään näyttöä siitä, että perusteena Pöntysen
lääkärinoikeuksia rajoittamiseen olisi ollut potilasturvallisuuden
vaarantuminen. Näin ollen Valviran motiiviksi jää oppiriita-asia ja muut
Pöntysen esittämät syyt.
- Valviralla ei todellisuudessa ole ollut perusteita suhteettoman ankaran
rajoitusseuraamuksen määräämiseen.
- Rajoituspäätös on joka tapauksessa kohtuuton.
Pöntysen osaaminen yhdistelmähoitojen
toteuttamisessa
Valvira toteaa lausunnossaan:
- Pöntynen katsoo, että T3-valmisteiden määrääminen ei edellytä
lääketieteellistä erityisosaamista, ja että vain Lääkealan turvallisuus- ja
kehittämiskeskus Fimealla on toimivalta asettaa määräämisehtoja
lääkevalmisteille.
- Pöntysellä ei saadun selvityksen perusteella
a. ole riittävää osaamista kilpirauhasen yhdistelmähoitojen toteuttamiseen
b. eikä hänen toimintansa ole perustunut näyttöön perustuvaan lääketieteeseen.
Pöntynen vastaa:
- Valvira ei lausunnossaan kiistä, että Fimea on ainoa toimivaltainen
viranomainen asettamaan määräämisehtoja lääkevalmisteille.
- Valvira ei myöskään kiistä, että se on ylittänyt toimivaltuutensa
asettamalla itse T3-lääkevalmisteille määräämisehdon, jonka mukaan vain
sisätautilääkärit ja endokrinologit saavat toteuttaa ja seurata
T3-hormonihoitoja.
- Valvira ei myöskään kiistä sitä, että se on näin ollen rajoittanut
Pöntysen lääkärinoikeuksia virheellisesti, perustellessaan päätöstään sillä,
että T3-lääkehoidon toteutuksen ja seurannan tulisi tapahtua endokrinologin tai
endokrinologiaan hyvin perehtyneen sisätautilääkärin toimesta. Pöntynen on
määrännyt T3-lääkevalmisteita yleislääkärinä.
- Fimea ei ole asettanut T3-lääkevalmisteille määräämisehtoa, kuten
Pöntynen valituksen täydennyksessä 2.12.2020 osoitti todeksi. Se tarkoittaa,
että yleislääkärin koulutus takaa riittävän osaamisen kilpirauhasen
yhdistelmähoitojen toteuttamiseen. Pöntynen onkin hoitanut tuhansia potilaita
T3-lääkevalmisteilla menestyksekkäästi ja ilman potilasvahinkoja.
- Toisin kuin Valvira väittää, Pöntysen toiminta on perustunut näyttöön
perustuvaan lääketieteeseen. Hän on määrännyt T3-lääkevalmisteita potilailleen
lääkeyhtiön ja Duodecimin lääketietokannassa julkaistun valmisteyhteenvedon
mukaiseen käyttöaiheeseen valmisteyhteenvedon mukaisin annoksin.
- Valvira ei luonnollisesti pysty perustelemaan, miten yllä mainitun valmisteyhteenvedon
mukainen hoito voisi milloinkaan poiketa näyttöön perustuvasta lääketieteestä.
- Valviran väite, ettei Pöntysellä ole riittävää osaamista kilpirauhasen yhdistelmähoitojen toteuttamiseen, on selvästi virheellinen.
Valvira toteaa lausunnossaan:
- Laissa ei ole säädetty tai määrätty sitä, mikä on nk. epätyypillistä
hoitoa, eikä tällaisella 'jaottelulla' ole merkitystä arvioitaessa Pöntysen
ammatinharjoittamisen asianmukaisuutta.
- Asiaa on lähestyttävä tarkastelemalla ammattihenkilölain 15 §:ää, jonka
mukaan terveydenhuollon ammattihenkilön on ammattitoiminnassaan sovellettava
yleisesti hyväksyttyä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja
koulutuksensa mukaisesti.
- Valviran arvioidessa ammattihenkilön ammatinharjoittamisen
asianmukaisuutta olennaista on, että oli hoito sitten yleisesti hyväksyttyä,
epätyypillistä tai kokeellista, hoito ei saa vaarantaa potilasturvallisuutta.
- Kun lääkäri toteuttaa hoitoa, joka ei ole yleisten hoitokäytäntöjen tai -suositusten mukaista, lääkärin on kiinnitettävä eritystä huomiota hoidon lääketieteellisiin perusteisiin, potilaan asianmukaiseen tutkimiseen ja erotusdiagnostiikkaan sekä hoidon turvallisuuteen.
Pöntynen vastaa:
- Valviran lausunnossa mainitsemaa ”epätyypillistä hoitoa” ei mainita
valituksenalaisessa päätöksessä kertaakaan.
- Valvira on perustellut Pöntysen lääkärinoikeuksien rajoittamista sillä,
että Valviran mielestä Pöntynen on antanut potilailleen kokeellista hoitoa. Lausunnossaan Valvira ei enää väitä Pöntysen
harjoittaneen kokeellista hoitoa.
- Kuten aikaisemmin todettu, Pöntynen on käyttänyt T3-lääkevalmisteita lääkeyhtiön
ja Duodecimin lääketietokannassa julkaistun valmisteyhteenvedon mukaisesti.
Pöntysen antama hoito on siis kiistatta ollut yleisten hoitokäytäntöjen
mukaista. Valvira ei lausunnossaan kiistä, etteikö Pöntysen antama hoito
olisi yllä mainitun valmisteyhteenvedon mukaista hoitoa. Yllä mainitun valmisteyhteenvedon
mukainen hoito ei ole kokeellista hoitoa.
- Valvira on toiminut virheellisesti rajoittaessaan Pöntysen ammattioikeuksia kokeelliseen hoitoon vedoten.
Ammattihenkilölain 15 §
Valvira väittää lausunnossaan:
1. Ottaneensa Pöntysen ammatinharjoittamisen arvioinnissa huomioon asiassa saadun selvityksen kokonaisuudessaan ja arvioineensa sen perusteella, että
a. Pöntynen ei ollut noudattanut ammattihenkilölain 15 §:ssä tarkoitettuja yleisesti hyväksyttyjä ja perusteltuja menettelytapoja,
b. eikä Valvira pitänyt hänen menettelyään asianmukaisena, lääketieteellisesti perusteltuna eikä yleisesti hyväksytyn hoitokäytännön mukaisena.
2. Valviran näkemyksen mukaan Pöntynen ei ollut muuttanut riittävällä tavalla ammatinharjoittamistaan Valviran helmikuussa 2018 hänelle antamasta kirjallisesta varoituksesta huolimatta.
3. Tämän vuoksi ja koska Pöntysen epäasianmukaisen toiminnan arvioitiin vaarantavan vakavasti hänen potilaidensa terveyttä ja turvallisuutta, oli välttämätöntä puuttua hänen ammatinharjoittamisoikeuteensa valituksenalaisesta päätöksestä ilmenevin tavoin.
Pöntynen vastaa:
- Valvira ei esitä lausunnossaan perusteita väitteittensä tueksi.
- Toisin kuin Valvira väittää, Pöntynen on noudattanut ammattihenkilölain 15 §:ssä tarkoitettuja yleisesti hyväksyttyjä ja perusteltuja menettelytapoja,
kuten valituksessa ja aikaisemmin tässä vastineessa on esitetty.
- Pöntysen menettely on ollut kaikilta osin asianmukaista,
lääketieteellisesti perusteltua sekä yleisesti hyväksytyn hoitokäytännön
mukaista. Voiko potilaiden hoitaminen lääkeyhtiön ja Duodecimin lääketietokannassa
julkaistun valmisteyhteenvedon mukaisesti olla mitään muuta?
- Valvira ei erittele, millä tavoin Pöntynen ei ole muuttanut ”riittävällä
tavalla” ammatinharjoittamistaan. Pöntynen on muuttanut ammatinharjoittamistaan
Valviran antaman kirjallisen varoituksen mukaiseksi, kuten valituksen kohdassa
4. on todettu.
- Valvira ei lausunnossaan esitä mitään perusteita sille, että Pöntysen
toiminta olisi vaarantanut vakavasti hänen potilaittensa terveyttä ja
turvallisuutta.
- Salmela ei ole väittänyt, että Pöntynen olisi vaarantanut vakavasti
potilaittensa terveyttä ja turvallisuutta. Valvira ei edelleenkään ilmoita,
kuka Valviran sisällä on toiminut konsulttina, ja kenen arvioinnin perusteella
Salmelan asiantuntijalausunnossa esittämästä poikkeava päätös on tehty.
- Valvira ei ole ollut tosiasiallisia eikä objektiivisia perusteita rajoittaa Pöntysen lääkärinoikeuksia.
Valvira on liittänyt lausuntoonsa 28 liitettä. Valvira ei ole viitannut
näihin liitteisiin lausunnossaan kertaakaan.
Tämä lienee tulkittava siten, ettei liitteistä löydy mitään sellaista,
jolla Valvira pystyisi kumoamaan Pöntysen valituksen. Hallinto-oikeus ei
olekaan toimittanut kyseisiä asiakirjoja Pöntyselle vastinepyynnössään.
Seikat, joista Valvira ei lausu
Kuten Pöntynen on 22.12.2020 hallinto-oikeudelle toimittamassaan
täydennyksessä todennut, Valvira on toimittanut valvontalautakunnalle ainakin
kaksi toisistaan poikkeavaa päätösesitystä. Valvira ei ole suostunut
luovuttamaan niitä Pöntyselle.
Valviran lausunnon liitteenä ei ole näitä päätösesityksiä. Pöntynen
pyytää Itä-Suomen hallinto-oikeutta edelleen hankkimaan kyseiset
päätösesitykset ja antamaan Pöntyselle mahdollisuuden lausua niistä.
Oikeudenkäyntikulut
Pöntynen esittää kuluvaatimuksen hallinto-oikeuden pyynnöstä myöhemmin.
Johtopäätökset
- Valvira ei esitä lausunnossaan yhtään uutta perustetta eikä todistetta
väitteilleen. Valvira ei pysty perustelemaan väitteitään eikä edes yritä sitä.
- Pöntysen potilasasiakirjamerkinnät ovat lain ja säädösten mukaiset.
Valvira on laiminlyönyt asian huolellisen selvittämisen.
- Pöntysen tosiallinen kuuleminen on laiminlyöty.
- Valviran ex-johtaja Tarja Holi on osallistunut Pöntysen asian käsittelyyn
esteellisenä.
- Asiantuntijalääkäri Pasi Salmela on antanut lausunnon Valviralle
puutteellisten asiakirjojen perusteella ja esteellisenä. Valviran päätös on
perustunut nimenomaan Salmelan lausuntoon.
- Valviran Pöntyselle antaman ohjeistuksen ja rajoituspäätöksen välillä on
ristiriita, joka rikkoo luottamuksensuojaa.
- Valvira on laiminlyönyt kilpirauhasen vajaatoimintaan liittyvän
oppikiistan huomioimisen päätöksessään.
- Valviran päätös ei ole oikeasuhtainen, rajoituspäätös on kohtuuton.
Pöntysen lääkärinoikeuksien rajoittaminen ei ole ollut potilasturvallisuuden
varmistamiseksi välttämätöntä.
- Fimea ei ole asettanut T3-lääkevalmisteille määräämisehtoa. Pöntysellä on
ollut oikeus ja tarvittava koulutus määrätä T3-lääkevalmisteita yleislääkärinä.
- Pöntysen
antamat T3-hoidot eivät ole olleet kokeellista hoitoa. Valvira ei enää väitä
Pöntysen harjoittaneen kokeellista hoitoa.
- Pöntynen on toiminut ammattihenkilölain 15 §:n ja koulutuksensa
mukaisesti potilaita hoitaessaan.
- Valviran päätös on poistettava tai joka tapauksessa kumottava.
Kuopiossa 11.2.2021
Ville Pöntynen, yleislääkäri,
Kuopio
Liitteet/viitteet:
Eihän Valvira pystynyt kumoamaan mitään! Valviran lausunto on ihan yhtä tyhjän kanssa. Ja Villen vastine on jälleen loistava! Kaikkeen on selkeä viite :)
VastaaPoistaKiitos :-)
PoistaV
Hyvä Ville kaltaisiasi sitkeitä yksilöitä jotka jaksaisivat kääntää joka kiven oikeuden toteutumiseksi tarvittaisiin nyky-suomessa erittäin monella alalla. Se on suomalaista sisua! Menneiden sukupolvien sotien uhraukset itsenäisen Suomen puolesta valuvat hukkaan koska itsenäisyyden jälkeen Suomessa hallinto on mennyt enemmän ja enemmän eriarvoisuutta tukevaan suuntaan. Toisin sanoen valtaan pääsevät kääntävät heti takkinsa ja koko valtio kärsii heidän saunaseurojensa puuhailuista omaksi edukseen. Villen esimerkki on erityisen raadollinen kun hän yrittää auttaa kansalaisia jotka pitävät tätä valtiota pystyssä työkykynsä voimin. Villen tapauksessa Valvira valtiollisena toimijana on siis pyrkinyt estämään kansalaisten ja Villen potilaiden itsensäkin kokeman onnistuneen terveydenhuollon! Vähintäänkin erikoista! Vähintäänkin tuomittavaa?
VastaaPoistaHyvä Ville! Siunausta ja jaksamista taistelussa oikeuksiesi puolesta!
PoistaKiitos palautteesta ja tuestanne Ragnar ja Lilla.
PoistaVälillä mietin, onko tässä työssäni mitään järkeä. Tällaisen palautteen jälkeen tiedän, että on :-)
V
Ville Pöntysen kaltaisia lääkäreitä tarvittaisiin tässä maassa aivan valtavasti. Minulla on itselläni kilpirauhasongelma. Kun kuuntelee ystäviensä ja työtoveriensa kertomuksia kohteluistaan eri lääkäreillä samoin kuin minullakin, niin välillä tuntuu siltä, että onko mitään hyötyä edes käydä lääkärissä?.Olin juuri muuttanut toiseen kaupunkiin ja minulta oli loppunut Kaarlo Jaakkolan määräämä B12 vitamiinipistokset. Oli loka-marraskuun vaihde, joten olin pukeutunut lämpimästi: oli polviin saakka ulottuva lämmin hupullinen takki, pitkä kaulahuivi, lämmin villamyssy, saappaat sekä käsilaukku. Pyysin häntä määräämään minulle reseptillä ao tuotetta. Hän ei tehnyt mitään, sanoi vain hyvästi. Ja sitten keräsin kaikki vaatteeni, kenkäni, huivini ja myssyni ja lähdin käsilaukku kädessä pois. Kotona katsoin omakannasta, mitähän hän oli sinne kirjoittanut. Siellä luki: pukeutuu siististi lähtee hitaasti !!!!
PoistaOho.
VastaaPoistaHyvin sanottu :-)
PoistaV
Hyvä Ville, älä luovuta !
VastaaPoistaPeriksi ei saa antaa! Voimia taisteluun oikeuksien puolesta!
VastaaPoistaKiitos!
PoistaV
Valvira ei ole ainut valtiomme ja kuntiemme viranomainen tai virasto, joka polkee kansalaisten (työnantajiensa veronmaksajien) oikeuksia, oman edun, tai kaverin edun nimissä.
VastaaPoistaOn järkyttävää lukea kakkia näitä vääryyksiä, joita viranomaiset ja jopa oikeuslaitos, on pystynyt tekemään ilman vastuuseen joutumista tai asian oikaisemista. Suomi ei ole oikeusvaltio, niin kauan kun tämä yksisilmäinen viranomaisjärjestelmä saa jatkaa toimintaansa.
Uskon ja toivon, että tässä sinun tapauksessa päästään oikeudenmukaiseen ratkaisuun.
Toivon jakasamista Ville.
Kiitos Hannu. Mielenkiinnolla odotan hallinto-oikeuden ratkaisua ja perusteluja.
PoistaV
Kiitos Ville taistelustasi potilaiden ja asianmukaisen kilpirauhashoidon, sekä oikeudenmukaisuuden puolesta.
VastaaPoistaOle hyvä :-)
PoistaV
Minulla on pieni kiista FIMEAN kanssa, He eivät arvosta minun toimintaani apteekkarina naapurimassa Norjassa (nyt jo yli 10 vuotta) pennin vertaa. Asiasta on sattumalta Helsingin hallinto-oikeuden päätös 24 09 2020. Siinä Virolainen proviisori sai hallinto-oikeuden puolelleen vastaavassa jutussa. Minä olen kohtalaisen varma että olen saanut erävoiton.. Sitkeyttä tarvitaan. lopussa kiitos seisoo...
VastaaPoistaMeillä Suomessa on rikollinen oikeuslaitos, jota ei voi mitenkään kutsua oikeuslaitokseksi. Kyllä pistää vihaksi. Voimia sinulle Ville, tarvitset pitkät hermot kestämään tuota kaikkea.
VastaaPoistaMaassamme (Suomessa) on kansalaisia, jotka ovat kyllästyneet muun muassa oikeuskanslerin ja oikeusasiamiahen tekemiin asioiden hyllytykseeen . hautaamiseen ja käsittelemättä jättämiseen kuin aiheena on vilrkamiehen /esim poliisin tekemä rikos / laittomuus. Näitä laittomuuksia tehneitä virkamiehiä on huippukorkeissa viroissa. Suomeen on perustettu OIKEUSTURVAKESKUS R.Y. Yhdistyksen perustamis paperit ovat patentti ka rekisterihallituksessa. Käsittelyaika kuulemma 2 viikkoa (jos menee normaalisti). Yhdistyksellä on oma facebookki sivu. "Totuuden aika" löytyy etsimällä. Ylläpitäjä on Jaana Cavonius (jos oikein katsoin)
PoistaVille -- olet varmaan tietoinen Hallinto-oikeuden ruuhkasta. Käsittely ajaksi luvataan 6 kk. Todellisuudessa se voi olla yli 12 kk. Minulla on Helsingin hallinto-oikeudessa juttu jonka laitoin alkuun maaliskuussa 2020.. Vastapuoli laittoi vastineen ja minä sain kommentoida sitä (tämä tapahtui elokuussa 2020) . olen jo pari kuukautta odottanut päätöstä...asian käsittelyyn on mennyt yli vuosi -- PITKÂ KÂSITTELYAIKA ei ainakaan paranna kansalaisen oikeusturvaa.
VastaaPoista